keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulupöydän juhlamenu

Tänä jouluna Viiniministeri paljastaa juomasuositusten lisäksi myös oman joulumenunsa. Sieltä löytyvät eri ruokalajeille sopivat viinit ja oluet. 




Sopivia juomavaihtoehtoja joulupöydän menulle.



Varmasti moni miettii jo kauhuissaan kuinka maut menevät jo alkuruokien puolivälissä iloisesti sekaisin kun mukaan tuodaan useampi viini ja olut. Näin on toki mahdollista mutta sen voi mukavasti soveltaa. Annan hyvin yksinkertaisen vinkin, joka on mielestäni toiminut hyvin. Nauti eri iltoina eri herkkuja. Vaikka kaikkea olisikin tarjolla jo aattoiltana niin kunhan ei unohda kaikkea pöydälle yötä myöten, yleensä useimmat ruoat säilyvät hyvin Tapaninpäivään astikin. Ei ole mikään pakko nauttia kaikkia kaloja ja lihoja saman aterian aikana tai sekoittaa useampia juomia. Jos aikaa tai mahdollisuuksia ei syystä tai toisesta ole kaikille, niin silloin on hyvä karsia vain mielekkäimmät mukaan. 

Muutamia Viiniministerin perusvinkkejä juomien ja ruokien yhdistämiseen jouluruokien kanssa. Kylmien kalaruokien kanssa sopivat yhtä hyvin raikkaat valkoviinit kuin vaaleat oluet. Sillien kanssa raikkaan hedelmäinen ja kevyesti humaloitu Pilsner sopii hyvin yhteen kuten puolikuiva Riesling. Kuriositeettina voi snapsien ystävät kokeilla perinteistä akvaviittiakin. Useiden kalojen ja myös kinkun kanssakin elää mukavasti aromikas vehnäolut ja jos haluaa potkua niin belgialainen voimakkaampi vaalea ale on hyvä vaihtoehto. Kehittyneemmät Pinot Gris-valkoviinit menevät lähes kaiken kanssa ja on ehdoton oma suosikkini jos yhdellä juomalla mennään. Lisäksi kinkun kanssa tammisempi mutta hedelmäinen Chardonnay toimii hyvin.


Tällä lautasella on joulupöydän menusta mm. sinappisilliä, graavi- ja loimulohta, punajuurisalaattia,
Waldorfin salaattia, joulukinkkua, kalkkunapastramia ja maalaispateeta.


Punaisista suosin keskitäyteläistä ja hieman paahteisempaa uuden maailman Pinot Noiria. Lisäksi monet Riojan Crianza- tai Reserva- viinit ovat vielä riittävän maltillisia taittamaan mietojen liharuokien makuja. Jälkiruokien kanssa voi kokeilla niin tuhdimpaa porteria kuin kehittyneempää portviiniä.

Tarkkasilmäiset lukijat huomaavat että en ole yhdistänyt joulupöytään täyteläisiä ja tanniinisia punaviinejä. Katson että ne jyräävät helposti jouluruokien sinänsä miedot maut eivätkä palvele tarkoitusta. Lisäksi jätän esim. lagerit ja ipat kokonaan pois koska niitä voi nauttia muulloinkin.

Seuraavassa Viiniministerin Joulupöydän Menu juomineen.


Menu


Alkuruokapöytä

Glögisilliä, sinappisilliä
Muikunmätiä, sipulia, smetanaa
Graavilohta, makeaa sinappikastiketta
Siikaceviche, kermaviilikaprismajoneesia
Lohimoussea, loimulohta

Maalaispateeta, aprikoosihilloa
Ankanrintaa, viikunahilloa
Broilerinmaksapyreetä

Punajuuri-vuohenjuustosalaattia
Metsäsienisalaattia
Waldorfin salattia

Puikulaperunoita persijavoissa
Saaristolaisleipää, joululimppua


Lämpimät pääruoat

Kuhaa valkoviini-voikastikkeessa
Porsaankinkkua, kermaista paistinlientä, hunajasinappia
Aprikoosilla ja timjamilla täytettyä kalkkunanrintaa
Imellettyä perunalaatikkoa, bataattilaatikkoa


Jälkiruokapöytä

Juustot: Mont d’Or ja Roquefort

Suklaafondant
Karpalojäädyke

Marja- ja hedelmämarmeladeja
Käsintehtyjä konvehteja
Macarons
Piparkakkuja



Juomat



Lähdevesi, kivennäisvesi
Glögi, kahvi/tee


Viinit

Grans-Fassian Catherina Riesling 2014, Mosel, Saksa

Josmeyer Grand Cru Pinot Gris Brand 2008, Alsace, Ranska

Lucienne Pinot Noir 2013, Kalifornia, Yhdysvallat

Marques de Rical Reserva 2011, Rioja, Espanja

Quinta do Portal Colheita 1994, Portugali



Oluet

To Ol Primal Pils, Tanska

Ayinger Urweisse, Vehnäolut, Saksa

Gouden Carolus Cuvée Van De Keizer Red 2015, Belgia

Pohjala Jouluöö, Viro



Snapsi

Helsingfors Fiskehamns Akvavit



maanantai 7. marraskuuta 2016

Matkapäiväkirja: Douro luo uuden ajan historiaa

Yksi Viiniministerin keskeisimpiä mielenkiinnon kohteita on oman elämän viinitiellä olleet portviinit. Tästä huolimatta tutustuminen itse mielenkiinnon lähteeseen, Douron laaksoon on jäänyt toteuttamatta. Nyt se vihdoin toteutui elämyksellisellä valtiovierailulla. Eikä tutustuminen jäänyt ainoastaan portviineihin vaan koko alueen viinikirjoon.


Douron viinirinteitä katsoessa sielu lepää

Valtiovierailun lähtökohtia


Pohjois-Portugalissa sijaitseva Douron jokilaakso, joka virtaa Espanjasta lähtien kohti Atlantin rannikolla sijaitsevaa Porton kaupunkia, on yksi viinimaailman pyhiinvaelluskohteita. Sen jylhät sekä monin paikoin jyrkät rinteet ovat henkeä salpaavia kuin suoraan postikortista. Rinteet ja kukkulat ovat täynnä upeita niin viiniköynnöksiä kuin oliivipuita.

Historian aikana jyrkät rinteet on ihmisvoimin muokattu terassimaisiksi kivipenkereiksi, jotta viiniköynnökset saavat sopivan kasvualustan ja niiden viljeleminen sekä sadonkorjuu edes hieman helpompaa. Nämä luovat kaukaa katsottuna upeita köynnösrivejä horisonttiin.

Nykyisin portviinit muodostavat enää osan alueen kokonaistuotannosta, jossa viime vuosina kuivat valko- ja punaviinit ovat lähteneet nopealla vauhdilla uuteen kukoistukseen.

Sain reisssuun viimeisen lopullisen sysäyksen viime kesäkuussa kun viiden huipputuottajan yhteisö Douro Boys vieraili Helsingissä esittelemässä Douron uutta tulemista. Nämä tuottajat olivat Quinta do Crasto, Quinta do Vale Dona Maria, Quinta do Vale Meao, Niepoort ja Quinta do Vallado. Hetken mietittyäni päätin rohkeasti tarttua toimeen ja tiedustella olisiko valtiovierailu mahdollinen lokakuun puolivälissä heidän juurillaan Douron laaksossa.


1. päivä: Matka suoraan Douron sydämeen


Viiniministerin varhainen aamu alkoi lennolla Helsinki-Vantaalta klo 6.45. Frankfurtin kautta Portoon edennyt lentomatka oli vaihtoineen ja viivästymisineen yhteensä vajaa 7,5 tuntia. Olin perillä lopulta paikallista aikaa klo 12.30. Matka jatkui metrolla kohti Porto Campanhan juna-asemaa ja sieltä junalla Douro-joen vartta kohti Peso da Reguan kaupunkia.

Junalla matkustessa pääsee suoremmin perille ja näkee jokimaisemia.

Quinta do Vallado


Quinta do Vallado
www.quintadovallado.com
Vilarinho dos Freires
5050-364 Peso da Regua
+351 254 323 147


Peso da Reguan asemalta sain Quinta do Valladon hotellin vieraskuljetuksen varsin sujuvaa englantia puhuvan henkilökunnan edustajan seurassa. Tutustuin heti saavuttuani tilan omistajan ja viinintekijän Francisco Ferreran johdolla sekä viinikellariin että viineihin. Hän kertoi kuinka jo 200-vuotiasta viinitaloa alun alkaen kehitti hänen isoisoisoäitinsä Dona Antonia Adelaide Ferreira. Kyseisen merkkihenkilön historia valkeni minulle vielä tarkemmin seuraavana päivänä.





Quinta do Valladon rakennukset tunnistaa läheltä ja kaukaa oranssista väristä.

Tutustuminen kellariin


Pari viikkoa takaperin oli jo ollut sadonkorjuun vuoro mutta edelleen jaloin poljettua viiniä rypälemurskan seassa oli nähtävillä. Sadonkorjuujuhlia vietettiin tilalla 9. lokakuuta. Vierailuhetkellä viinit olivat jo pääosin saatu tankkeihin ja tynnyreihin, joten valmistusprosessin alkuvaihe alkaa olla jo vähitellen takana päin.


Pehmein ihmisjaloin murskattua rypälemehua kuorineen altaassa.


Quinta do Vallado tuottaa vuosittain 950000 litraa viiniä, joista hieman yli 60% on punaviiniä ja reilu 30% valko- ja alle 10 prosenttia portviiniä. Heidän uusi viinikellarinsa rakennettiin vuonna 2009, joten viime vuosina talo on kokenut suuren muodonmuutoksen. Heidän viinikellarinsa sisältää noin 1000 tynnyriä, joista lähes kaikki ovat ranskalaista alkuperää. Rypälevalikoiman on Dourolle tyypilliseen tapaan valtavan laaja. Siihen kuuluu jopa 36 punaista ja 10 valkoista rypälelajiketta. Näistä kuitenkin Tinta Roriz (Tempranillo) ja Tinta Amarela ovat suurimmat kumpikin 20% osuudellaan. Mainittakoon puolestaan että lajikkeista kahta kolmasosaa viljellään joko prosentin verran tai vähemmän.


Viinintekijä Francisco Ferreira 16600-litraisen tynnyrin ääressä.

Viinimaistelu


Portviinit

10 years Tawny

Oranssinpunainen ja kehittynyt väri. Tuoksussa kuvattuja hedelmiä, tummaa kehittynytt marjaisuutta, mausteita. Maku runsas, tuore ja yllättävän pitkä, maku jatkaa tuoksun ominaisuuksia ja on rakenteeltaan miellyttävän hapokas.


20 years Tawny

Oranssinruskea, vaalea väri. Tuosu sisältää sekä kuivattuja marjoja että hedelmiä, hieman appelsiininkuorta. Maku jatkaa tuoksun ominaisuuksia, jouluiset mausteet sitrushedelmien kuorien ympärillä erottuvat, jonkin verran sikarilaatikkoa, rapea suutuntuma punaisten hedelmien sävyttämänä.


30 years Tawny

Mahonginruskea, melko syvä olemus. Tuoksussa mausteisia kuivattuja hedelmiä. Sekä tuoksu että maku erittäin laaja aromeiltaan sisältäen hillomaisuutta, jonka ympärillä laaja paketti mausteita ja hedelmää. Hieman jopa pippurinen jälkimaku. Valtavan hieno kokonaisuus ja jälkimaku tasapainoisen kestävä. Yksi suosikeistani.


40 years Tawny

Ruskea, erittäin kehittynyt reuna. Hennompi tuoksu kuin edellisessä mutta mukavasti syvyyttä, kevyesti pihlajanmarjaa. Konsentroitunut maku, jossa viikunaa ja mausteisuutta. Siitä voi erottaa muun muassa kardemummaa, pähkinöitä ja korinttia. Suuriin juhlahetkiin.


10-40 vuotiaat Tawny portviinit testattavana.



Minut yllätti positiivisesti että Quinta do Valladon tawny-portit eivät iästään huolimatta ole pelkästään - vanha, vanhempi, vanhin - vaan kaikki olivat identiteetiltään varsin persoonallisia ja keskenään yksilöitä. Voisi jopa verrata ihmisen ikään jos jokaisen keskimääräinen ikä kerrotaan kahdella.

Franciscon suositus nauttia portiviinit on 12 asteisena kaikille porteille ehkä 16 astetta lämpimimmillään. Tämä on varsin viileämpää kuin mitä ehkä kylmässä pohjoisen perukoilla olemme tottuneet nauttimaan talvi-illan lämmikkeenä. Viinintekijänä Francisco kertoi, että hän tietoisesti haluaa viineistään portviinit mukaan lukien esiin sekä tuoreutta että hapokkuutta.


Yhdeksän viinin illallinen


Pääsin viimein pitkän matkustuspäivän päätteeksi majoittumaan hotellihuoneeseeni, joka oli varsin tyylikäs ja moderni sekä varustukseltaan monipuolinen. Siellä oli ilo puhdistautua matkan rasituksista ja valmistautua kohti illallista.

Odotellessani Franciscoa tilasin aperitiiviksi talon roseeta Vallado Rose Touriga Nacional 2015, jonka tyyli oli raikkaan hedelmäinen joskaan ei ihan portviiniensä veroinen aromien kirjossaan. Saavuttuaan isäntäni ehdotti että testaisimme ruokien seurana sekä heidän valko- että punaviinejään. Alkupaloiksi tarjoiltiin mm. vihreitä oliiveja, itsetehtyä makkaraa ja portugalilaista juustoa. Niiden kanssa testasimme sekä talon valkoviinin Vallado Douro White 2015, jossa tuore sitruksinen hedelmäisyys hennolla kukkaisuudella tuli esiin päällimmäisenä. Yhden lajikkeen Vallado Prima White 2015 rypäleestä Moscatel Galego Branco oli runsaampi aromeiltaan, jossa tuli esiin niin juhannusruusua kuin orvokkiakin. Muscat-rypäleelle tyypillinen parfyymisuus ja kuivatut hedelmät eivät olleet niin voimakkaita ja oikeastaan pidin siitä koska tuoreus tuli juuri paremmin esiin.

Valkoviinien kärkeä edusti Quinta do Vallado Reserva White 2015. Sen neljän rypäleen sekoite oli varsin vakuuttavassa tasapainossa sopivan tammikypsytyksen sävyttämänä. Uskon että tämä viini voi kestää ja kehittyä hyvin kellarissa jopa 10 vuotta.

Quinta do Valladon Touriga Nacional 2014


Punaviineinä testasimme porsaan sisäfileen seurana neljää erilaista: Vallado Douro Red 2014, Quinta do Vallado Touriga Nacional 2014, Quinta do Vallado Sousao 2014 ja lippulaivaviini Quinta do Vallado Reserva Field Blend 2014. Näistä suosikkini oli Touriga Nacional, jonka olemus on todella vakuuttavaa. Katsoisin että olisi hyvä vahinko jos sen unohtaa vuosikymmeneksi kellariin. Selkeästi ikääntyvää sorttia. Myöskin Sousao oli varsin mielenkiintoinen kuriositeetti lajikeviininä. Field Blend on jopa 45 lajikkeen sekoite, joten sen identiteetti piilee enemmän maaperässä kuin rypäleessä. Se mitä tulevaisuus tuo tullessaan jää hieman arvoitukseksi mutta ennuste on varsin korkea.

Jälkiruokana maistoimme vielä 30 years tawnya yhdessä talon appelsiinisuklaan kanssa, johon portviinin aromit istuivat erinomaisesti.

Suklaa ja appelsiini yhdistelmänä ovat omiaan portviinin seurassa.


Noin 20 tunnin pituisen päivän jälkeen olin illallisen päätyttyä ymmärrettävän valmis yöpuulle. Hotellissa on 13 huonetta, joista kahdeksan uudella puolella. Huoneet eivät sesonkikaudella ole edullisimpia vaihtoehtoja mutta tilan, sijainnin ja palvelun puolesta ne ovat varsin tasokkaita, johon voi hyvin panostaa. Vaikka sää ei suosinut juurikaan Douron vierailun aikana niin pilvistä huolimatta näköalat olivat jo tässä kohden varsin kauniita ja erottunevat edukseen hyvän sään aikana.

Koska viinitilalla vierailee yli 10000 vierasta vuosittain, on helppo arvata että huoneet ovat läpi vuoden erittäin kysyttyjä, joten voi hyvin olla että pian tulee painetta perustaa jo kolmas rakennus hotellille. Kaikesta huomaa että vaurautta on jo varsin runsaasti ilmassa.

Näkymää hotellihuoneen parvekkeelta.



Viiniministerin lausunto


Ensimmäinen vierailukohteeni Quinta do Vallado oli onnistunut aloitus ja samalla referenssi tulevaan. Heidän valikoimissaan oli lähes kaikkia tyylejä mitä Douron alueella valmistetaan. Mietoja valko-, rose- ja punaviinejä sekä laijkkeena että runsaslukuisen rypälevalikoiman sekoitteina sekä portviineistä erityisesti tawnya. Vuosikertaportviiniin emme ehtineet tutustua. Näistä edes osa olisi hyvä saada Suomen valikoimiin. Ainoastaan maahantuoja uupuu mitä ihmettelen suuresti ottaen huomioon niin laadun kuin selkeän erottuvat pulloetiketitkin.

Quinta do Valladon viinit ovat saaneet viime vuosina kauttaaltaan varsinkin amerikkalaislähtöisten viinikriitikoiden suitsutusta varsin korkeilla pistemäärillä. Tämä toki on jo havaittu ja kysyntä sekä vierailijoiden määrä valtava. Jonkinlaisena heidän lippulaivaan pitäisin eri ikävuosien tawny-sekoituksia vaikka kuivat viinit nostavat vauhdikkaasti tasoaan. Tällä hetkellä niitä on saatavissa vielä ymmärrettävään hintakategoriaan. Jatkossa tilanne voi muuttua nopeastikin.  


            

2. päivä: Maastureiden matkassa jyrkille rinteille

Punaviinirypäleet kurkistavat kauniisti sateen kostuttamien lehtien lomasta.



Aamulla kävin hotellihuoneessani ennen aamiaista lämpimässä vaahtokylvyssä kun ulos aamu-uinnille ei ollut sateisen sään vuoksi syytä lähteä. Se teki hyvää. Maittavan aamiaisen syötyäni valmistelin lähtöäni seuraavaan kohteeseen.


Quinta Vale D. Maria / Van Zellers & Co.


Quinta Vale D. Maria 
www.quintavaledonamaria.pt
Sarzedinho
5130-113 S. Joåo da Pesqueira
+351 22 3744320

Aamupalan jälkeen Quinta Vale Dona Marian viinintekijä Joana Pinhao kävi noutamassa minut maasturillaan ja aloitimme matkan ensin Douro-joen vartta Pitkin ja sitten mutkikkaita ja kapeita uria pitkin kohti viinitilaa. Loppumatkasta huomasi että maasto-auto on varsin hyödyllinen koska ainakaan bussilla ei perille asti ajeta ainakaan sadekelillä. Matkalla Joana kertoi hieman talon tyylistä ja filosofiasta. Quinta Vale D. Maria ei valmista lainkaan lajikeviinejä vaan kaikki ovat vanhojen viinitarhojen sekoitteita.

Tila sijaitsee Douron keskisen Cima Corgon sydänmailla. Sekä omistajat ja viinitekijä vierailevat jatkuvasti ympäri maailmaa esittelemässä tuotteitaan, joille tuntuu olevan vientiä. Tilalla on yhteensä 31 ha viinipalstoja joista suurin osa on 60-80 vuotiaita tarhoja. Määrällisesti pienin matkallani vierailemistani tuottajista mutta niin kuin tälläkin kertaa niin laatu on korkea kun saa panostaa hallittuun kokonaisuuteen.


Quinta Vale D. Marian omistaja Cristiano van Zeller
 ottamassa tuoreen viinin näytettä tynnyristä letkun avulla.


Tilan viinitekijä Joana Pinhao.

Tulevaisuuden viinien historiaa


Pääsin tutustumaan Quinta Vale D. Marian johtohahmon Cristiano van Zellerin johdolla kellariin. Hänen niin olemus kuin tyylikäs engalnnin kieli tekivät heti alkuun vaikutuksen Viiniministeriin. Uutteralla työllä hän on vaihe vaiheelta uudistanut vanhaa tilaa. Perinteitä kunnioitetaan mutta laadusta ei tingitä. Pääsin testaamaan heti alkuun -16 punaviinejä, jotka oli tuoreeltaan laitettu tynnyreihin. Jo tällä hetkellä on todettava että uusin vuosikerta oli runsaan avoin ja ulospäin suuntautuneen kosiskeleva, kun taas -15 on varsin tiukka ja sulkeutunut koko rakenteeltaan, vaikka sen potentiaali voikin tulla esiin vasta paljon myöhemmin.

Cristianon tuoteportfolio sisältää kaksi eri konseptia eli Quinta Vale D. Maria sekä Van Zellers & Co. Tämä yksityiskohta on hyvä tiedostaa. Jälkimmäisellä on parin sadan vuoden historia mutta vasta 10 vuotta sitten Cristiano päätti aloittaa sen historiassa uuden luvun. Ja kuten hän keskustelun aikana totesi: “Nyt luodaan vanhan viinikulttuurin uutta historiaa”, sopii mielestäni erittäin hyvin koko Douron tämänhetkiseen murrosvaiheeseen.


Quinta Vale D. Marian ja Van Zellers & Co. laadukasta viinirepertuaaria.

Viinimaistelu


Valkoviini

VZ Douro White 2015

Väri kellertävä. Tuoksussa kypsää hedelmää, kevyesti tamminen, vaniljaa ja mausteisuutta. Maussa tuntuu raikas hapokkuus. Pitkä mausteisen hedelmäinen jälkimaku, jossa erotettavissa niin hunajaa, persikkaa, mangoa kuin sitrunaa. Kehittynee suotuisasti ainakin 10-15 vuotta.


Punaviinit

Quinta Vale D. Maria VVV Valleys Douro 2014 (kolmen laakson viini)

Purppuranpunainen, hieman violetti reuna. Tuoksu täynnä mausteisia kukkia ja tummia marjoja. Maussa tiukan marjaisuuden lisäksi reilusti sekä hapokkuutta että tanniininen. Kukkamainen karaktääri tulee esiin myös jälkimaussa. Nimi tulee siitä että rypäleet ovat peräisin kolmesta laaksosta.


Quinta Vale D. Maria Douro Red 2013

Punainen, hieman kehittynyt reuna. Tuoksussa mausteita ja marjaisuutta sekä metsäiset ominaisuudet. Maussa tummia ja mustia marjoja. Rapeat tanniinit. Hieman sulkeutuneessa vaiheessa mutta äärimmäinen potentiaali. Syytä uusintatarkastukseen 3-4 vuoden kuluttua. Viini on huikean 41 rypäleen sekoite ja 2013 sen ensimmäinen vuosikerta.


Quinta Vale D. Maria "Vinha da Francisca" Douro Red 2013

Purppuraa ja hieman sinipunaa, tuore olemus. Tuoksussa sekä tummia että punaisia marjoja. Maussa marjaisuus korostuu tasapaoinoisten tanniinien myötä mutta odottaa silti vielä avautumistaan. Edellisen tavoin vuosikerta potentiaalinen vaikka hieman kiinni. Odotan suurella mielenkiinnolla. Viiden lajikkeen viini, joista noin puolet Sousao-rypäleestä.


Quinta Vale D. Maria "Vinha do Rio" Douro Red 2014

Punainen, hieman violetti reuna. Kypsän marjainen tuoksu. Maku reilun hedelmäinen ja valmiin marjainen, jossa Tinta Barroca antaa luonteen. Aromeisssa erotettavissa kanervaa, mustikkaa ja mustaherukkaa. Kokonaisuudessaan 33 lajikkeen sekoitus.


CV - Curriculum Vitae Douro Red 2014

Sinipunainen, tuore ja syvyys jopa hieman läpinäkyvä. Elegantti marjainen tuoksu, mustia marjoja ja kevyesti mausteita. Tuntuvat tanniinit ja hapot, jossa varsin huikea kehitys edessä. Rakenne keskitäyteläinen mutta siihen nähden tuntuvan pitkä. Nuoressa viinissä tiukat hapot. Viinin köynnökset ovat jopa 100-vuotiaita sisältäen 20 eri lajiketta, joista hallitsevana Touriga Franca.


Esimerkiksi Curriculum Vitae on vakuuttava työnäyte.


Portviinit

Quinta Vale D. Maria Reserva Port

Sinipuna, violetti, syvä väri. Tuoksussa tummia marjoja ja tuoreella tavalla kuivattua hedelmää, kypsää viikunaa. Mausta erotettavissa niin mustikkaa, mustaherukkaa, kypsää hedelmää, hieman minttua. Tuore mutta pitkä kokonaisuus


Quinta Vale D. Maria Vintage Port 2014

Sinipunainen, erittäin syvä, reuna hieman kehittynyt. Upean hedelmäinen tuoksu, sekä tumman marjaisuuden alla yllättävän eksoottinen hedelmäisyys, mangoa, passionhedelmää. Maku vastaa tuoksua ja kantaa pitkälle, alussa marjaisuutta ja hedelmää, joka muuttuu hienostuneemmaksi jälkimaussa.



Lounas ja kohti junaa


Maistelun jälkeen menimme lounaalle yhdessä Cristianon ja Joanan kanssa tilan asuinhuoneistoon ylempänä rinteellä, jossa oli tarjolla kotona tehtyä portugalilaista ruokaa sisältäen paikallista hernekeittoa, haudutettua kanaa perunamuusilla sekä jälkiruoaksi leivos ja juustoja.

Sain lounaan jälkeen kyydin asemalle Cristiano van Zelleriltä Pinhaon asemalle. Matkan aikana huomasi, että tiet olivat tuttuja kokeneelle konkarille koska tiukoissakin mutkissa mentiin vauhdikkaasti, jotta ehdittiin asemalle ajoissa. Cristiano osoitti suurta empatiaansa kun tovin verran hyvästelymme jälkeen hän tuli ilmoittamaan minulle, että myöhässä saapuva junani lähteekin toiselta raiteelta. Voi hyvin olla että olisi ministerillä tullut ajatuksissaan tiukka paikka korjata tilanne lennosta ilman tärkeää muistutusta.

Cristiano van Zellerin seurassa Pinhaon asemalla.


Viiniministerin lausunto


Tämän vierailun anti oli lyhyessäkin ajassa todella lämminhenkinen. Viinintekijä Joanan esitellessä maisteluni aikana viinejä sain viininvalmistuksen näkökulman maisteluuni. Cristiano puolestaan toi rivien välistä esiin sen filosofian mihin vaihe vaiheelta menevä pitkäjänteinen kehitystyö voi edetä. Tutustumani viinit edustivat talon kärkikastia ja ne ovat varsin pitkäikäisiä ja tarkoituksella sellaisia. Niiden kanssa ei kannata olla kärsimätön.

Mielestäni Quinta Vale D. Marian viinit ansaitsisivat enemmän jalan sijaa Suomen valikoimissa. Yksi este on siinä, että Valladon tavoin heillä ei tiettävästi toistaiseksi ole maahantuojaa. Viiniministerinä vetoan että joku asianosainen viimein heräisi tässä asiassa, koska nyt on siihen erittäin korkea aika. Uskon että heidän viininsä menevät sujuvasti kaupaksi ilman suomalaisiakin mutta olisi silti sääli olla ilman näitä herkkuja. Uudet brändit CV ja VZ ovat jo etiketin puolesta Atlantin länsipuolelle suunnattuja mutta ne eivät sitä paljasta ainakaan makumaailmassa, joissa mielestäni mennään alkuperä edellä. Odotan mielenkiinnolla ja hartain toivein saatavuuden paranemista lähitulevaisuudessa.


                      

Quinta do Vale Meao


Quinta do Vale Meão
www.quintadovalemeao.pt
Quinta do Vale Meão
5150-501 Vila Nova de Foz Côa
+351 279 762 156





Douro Superiorin on alueen kuuminta ja kuivinta seutua. 


Suuntana Douro Superior


Matka eteni kohti Pocinhoa, jonka aikana otin ansaitut päiväunet ja maisemien seuranta jäi paluumatkaa varten. Poistuttuani junasta aseman laiturilla vanhempi herrasmies tarttui minua hihasta ja kysyi lappua näyttäen, oletko sinä kyseinen henkilö. Vastasin myöntävästi. Kysyjä oli itse Francisco Javier de Olazabal, Quinta do Vale Meaon todellinen “grand old man”. Hänen tyttärensä Luisa oli alun perin tulla vastaanottamaan mutta lapsiensa sairastumisesta johtuen hän oli estynyt. Paikkaajaksi löytyi kuitenin kokeneinta kaartia, mikä matkan aikana osoittautui Viiniministerille unohtumattomaksi kokemukseksi.

Jo automatka asemalta osoitti että Franciscolla löytyy historiantuntemusta tilasta ja Douron viinikulttuurista ehtymättömällä intohimolla enemmän kuin voi kukaan toivoakaan. Saavuttuamme perille, tutustuimme kellareihin ja talon viinivalmistustapoihin. Muista vierailukohteistani poiketen Quinta do Vale Meao sijaitsee Douro Superiorin alueella.

Täällä minulle Franciscon esittelemänä valkeni kuinka Dona Antonia Adeleide Ferreira yhdistää muun muassa Quinta do Vale Meaon ja Quinta do Valladon sekä liki parinkymmentä muuta tilaa. Hän omisti eläessään suuren joukon viinitiloja jotka periytyivät heidän perheilleen. Suvun historiasta ja elämästä 1800-luvulla voisi kirjoittaa useammankin artikkelin tai tehdä moniosaisen elokuvankin ottaen huomioon monet vaiheet. Antonia Adeleide meni nuorena naimisiin serkkunsa Antonio Bernardo Ferreira II kanssa. Jälkimmäisen kuoltua tilan omistus siirtyi leskirouvalle, joka monista taloudellisista uhkatekijöistä huolimatta pysyi lujana ja säilytti niin tilan. Hän investoi uusiin tarhoihin ja se oli uusi alku suurelle tarinalle, jonka tuloksista sain nauttia edelleen vierailun aikana.  

Quinta do Vale Meaon legendaarinen Francisco Javier Olazabal.  

Näkymää tynnyrivarastosta.

Näkymää tilan kappelitilasta.


Viinimaistelu

  
Valkoviini

Meandro do Vale Meao White 2015

Kellertävä, tuore väri. Hedelmäinen tuoksu, sitrusta ja omenaa. Rapeat ja raikkaat hapot, jossa hedelmä kantaa mukavasti, hieman alkoholi puskee muttei häiritse. Rypäleinä Arinto ja Rabigato.


Punaviinit

Meandro do Vale Meao Red 2014

Sinipunainen, tuore, erittäin syvä. Tuoksussa tummien marjoja ja hieman mausteisuutta. Maussa tuntuvat hapot, kohtalaiset tanniinit, täyteläinen, nuori ja kehittyvä marjaisuus. Viini on kuuden lajikkeen sekoite.


F. Olazabal e Filhos Monte Meao 2013

Tummanpunainen, hieman sinipunaa, hieman kehittynyt. Tuoksussa tummaa hedelmää sekä mukavasti ruusunmarjaa. Maku kehittyneen marjainen ja kevyesti tammen tuomaa vaniljaa, täyteläinen ja tanniininen.


Quinta do Vale Meao Douro 2014

Violetti, musta erittäin syvä. Aristokraattinen tuoksu, jossa hienostunutta marjaisuutta ja runsaasti hedelmää. Tasapainoiset tanniinit, jossa maussa paksusta rakenteesta huolimatta pehmeyttä ja lempeyttä, aromeina mustaherukkaa, variksenmarjaa, kanervaa ja kevyesti lakritsia, sekä hentoa savuisuutta. Sekoitteessa hallitsevana rypäleenä Touriga Nacional.


Portviini

Quinta do Vale Meao Porto Vintage 2014

Erittäin syvä ja sysimusta väri, jossa hieman violettia reunaa. Runsas ja tiivis marjainen tuoksu
Maussa makeaa marjaisuutta ja hedelmäisyyttä sekä intensiiviset tanniinit. Jälkimaussa minttua.



Quinta Do Vale Meaon lippulaivaviini vuosikerroilta 2014 ja 2004.


Kahden laakson keskellä


Maistelun jälkeen lähdimme Franciscon maastoautolla vierailemaan mäen huipulla, jonka näkymät olivat pilvisyyydestä huolimatta sanoinkuvaamattoman kauniit. Sieltä hahmottuivat kauniisti Douro-joki ja sen rinteet. Näköalapaikalla sijaitsi kaunis kappeli, joka on lähes yhtä vanha kuin asuintalo, jossa on myös oma kappelinsa.

Sain viettää unohtumattoman illallisen Franciscon “Vito” ja hänen vaimonsa Luisan “Zinha” kanssa. Heidän hoviemäntä Amanda huolehti ruoan valmistuksesta ja tarjoilusta. Tämä kokonaisuus loi jopa aatelisen tunnelman ruokasaliin nauttiessamme ruokia ja viinejä takkatulen loisteessa. Ilmassa oli aistittavissa seiniä myöten suurta ajan tuomaa syvyyttä.


Päärakennuksen portti ilmoittaa sen rakennusvuoden.

Päärakennus ulkoa päin.

Viiniministeri yhdessä "Zinhan" ja "Viton" sympaattisessa illallisseurassa.



Mainittakoon että illan aikana elettiin jonkin verran myös ajan hermoilla, kun samanaikaisesti oli menossa jalkapallon mestarien liigan ottelu Club Brugge-FC Porto. Sen tulosta luonnollisesti jännitettiin kun jalkapallomaassa ollaan. Zinha kertoikin, että häntä on usein poikensa toimesta pyydetty poistumaan peliä katsottaessa kun läsnäolo on muka tuonut huonoa onnea. Jaoin vertaistukea siinä, että itselläni on ollut sama kirous viime vuosina Suomen jalkapallomaajoukkueen pelien aikana.

Maistoimme illallisen aikana maistelusta jääneitä viinejä. Lisäksi Vito avasi Quinta do Vale Meao 2004 pullon, josta huomasi hienosti pullon kehittymisen 10 vuotta nuorempaan verrattuna. Lisäksi hän avasi Quinta do Vale Meao Vintage Port 2004 portviinin, joka isännän heti havaitseman hienoisen korkkivian vuoksi vaihdettiin vuotta vanhempaan version. Siinä oli jo mukavasti iän tuomaa kehitteneisyyttä mutta kestää kellarointia toki vielä kauan.



Villisika seinällä.



Kastematoja etsivien villisikojen edellisyönä aiheuttamaa tuhoa.




3. päivä: Ministeriuran tähtihetkiä  



Vietettyäni yön kauniissa vierashuoneessa, sain aamiaisella nauttia hedelmiä ja paikallisia juustoja, joista mm. paikallista vuorijuustoa ja sekä Azorien saarelta peräisin olevaa vuohenjuustoa. Aamiaisen jälkeen teimme Viton kanssa vielä pienen mutkan toisella näköalapaikalla, josta he olivat hiljattain hankkineet 10 hehtaaria lisää viinitarhoja, koka tarvitsevat lisää viinköynnöksiä valkoisille rypäleille.

Täälläkin näkymät olivat uskomattomat, josta huomasi Douro-joen molemmilla puolilla. Tästä kertoo ja tilan nimi Quinta do Vale do Meao eli sanamerkitykseltään käännettynä ‘laaksojen keskellä oleva viinitila’. Joki tekee laajan u-kierroksen juuri hiedän viinitilojen kohdalla. Vito kertoi että he pitävät mielellään alueen melko suojeltuna ilman, että siitä tulisi mahdollinen turistirysä. Ehdotin jonkinlaisen vinoteekin perustamista turisteille läheiseen Pocinhon kylään.


Näkymää Quinta do Vale Meaon rinteiltä kohti kaarevaa Douro-jokea.


Viiniministerin lausunto


Quinta do Vale Meao on ennen kaikkea täynnä kulttuuria perinteitä kunnioittaen. Viinitilan valikoiman määrä on vierailemistani tiloista pienimääräisin mutta se on täysin ymmärrettävää. Identiteetillä on niin syvät juuret että niiden muuttaminen viimeisimpien trendien mukaisiksi olisi jokseenkin tarpeetonta ja keinotekoista. Viinit puhuttelevat muutenkin.

Tilan ykkösviinit ovat Vale Meao-nimikkoviini ja saman niminen vuosikertaportviini. Toisin sanoen niin sanottu “talon viini” on heidän ykkösviininsä. Yksi ehkäpä Douron markkinahinnaltaan arvokkaimmista ja yhtä lailla arvostetuimmista punaviineistä. Tämä detalji on hyvä tietää koska itselleni sattui hieman nolo lapsus illallisen yhteydessä. Minulta kysyttiin mitä haluaisin nauttia lisää ja pyysin kohteliaasti kuin apteekin hyllyltä perusviini Meandroa ajatellen Vale Meaota ja sen vanhempaa avattua pullotetta. Yleensä kun lisänimi on monilla tähtiviinin merkki. Kun Meandroa oli kaadettu niin en uskaltanut lähteä enää korjaamaan sekaannustani. Onhan sitä ministereille ulkomailla kaikkea sattunut ennenkin. Kaikesta huolimatta vierailu jätti kokonaisuudessaan kunnioittavan jäljen sieluuni. 




Quinta de Napoles / Niepoort


Quinta de Napoles / Niepoort       
Têdo, 5110-543 Santo Adriåo
T: +351 254 855 436


Nykyajan pioneeritoimintaa


Jatkoin matkaa junalla Pocinhosta kohti Pinhaota, jossa minua odotti vastassa Niepoortin viinitilan työntekijä Manuel. Hänen kyydillään etenimme pian Quinta de Napolesin eli Niepoortin tilalle. Kun olimme astuneet juuri ulos niin itse Dirk Niepoort oli vastassa ja toivotti tervetulleeksi. Koska hän ja koko viinitila ovat kansainvälisesti suosittuja niin huomasin pian etten ollut ainoa vieras talossa. Mukana oli työntekijöiden lisäksi myös joukko amerikkalaisia turisteja sekä muita vieraita niin Portugalista kuin muualta.


Iloinen Dirk Niepoort elementissään.



Sain testata heti alkuun aperitiiviksi heidän muutamaa punaista Niepoort Batuta Tinto 2013 ja 2014 sekä Niepoort Redoma Tinto 2014. Nämä viinit osoittivat heti luonteensa talon tyylistä. Elegantit tanniinit ja rapeat hapot. Kävin vielä pikaisesti ennen lounasta Manuelin johdolla tutustumassa heidän luksustyylin viinikellariin, jossa avattavia pulloja säilytetään. Manuel nappasi sieltä Dirkin luvalla lounalle mukaansa Niepoort Redoma Branco (magnum) 1996.

Lounas oli varmasti koko pöytäkunnalle historiallinen koska sen aikana maistettiin joukko harvinaisuuksia. Näistä ensimmäiset kuriositeetit olivat sekä kellarista noudettu valkoinen magnum, joka oli tästä viinistä toinen vuosikerta, sekä punainen Niepoort Redoma Tinto 1991, joka puolestaan on jo kansainvälisesti tunnetuksi nousseen sarjan ensimmäinen vuosikerta. Toisin sanoen historiaa oli tarjolla välittömästi ja osoittivat heti, kuinka jo yli 20 vuotta sitten Dirk on tiennyt mitä on tekemässä.

Niepoort Redoma 1991 on sen ensimmäinen vuosikerta.


Johtuiko amerikkalaisista vieraista mutta seuraavaksi tulikin reissulleni ensimmäiset poikkeukset Douron ulkopuolelta. Kolme punaista Napa Valleyn Cabernet Sauvignonia Kaliforniasta vuodelta 1984, jotka Dirk oli tuonut vuoden -86 matkaltaan ja päätti nyt avata. Vaikka nopeasti otettiinkin syrjähyppyä paikallisista viineistä niin siinä oivalsi yhden puolen Dirkin ajattelusta ja filosofiasta. Hänen ei tarvitse todistaa pelkästään omilla tuotteillaan niiden hyvyyttä vaan voi, ja on varaa antaa tilaa muillekin viineille yhtä lailla.

Itse lounaalla oli alkuun kasviskeittoa ja pääruoaksi tuoretta kalaa kokonaiseksi paistettuna. Jälkiruokana sekä juustoa että paikallista kananmunista, sokerista ja kermasta valmistettua vanukaspiirakkaa. Sen seurana oli Niepoort White Tawny 10 years. Sen jälkeen kohtasi pari elämäni jytkyä. Ensin Niepoort Vintage Port 1945, joka on yksi parhaimpia vuosia portviinien historiassa. Sitten vielä tuli tarjolle naapuritilan Garrafeira Tawny Colheita 1888 (luit oikein), jonka kaikki elementit olivat niin kohdallaan kuin olla ja saattaa! Valehtelematta tajunnan räjäyttäviä kokemuksia.


Niepoort Vintage Port 1945 on enemmän kuin klassikko.


Viinikellareihin tutustuminen


Isäntämme oli useiden vieraiden piirittämänä sen verran kysyttyä seuraa, jotta kävimme tutustumassa vielä Manuelin kanssa heidän kellareissaan. Sieltä löytyy paljon nähtävää perinteisestä viininvalmistuksesta moderniin teknologiaan. Sain maisteltavaksi sekä vuosien -15 että -16 eri näytteitä tankeista ja tynnyreistä. Esimerkiksi valkoiset Niepoort Coche 2015 ja Tiara 2016 olivat varsin tasokkaita kuivia valkoisia joissa hedelmä nousee runsain mitoin esiin. Lisäksi Niepoort Batuta 2016 oli varsin tyylikäs jo tuoreena kuukauden kypsytyksen jälkeen. Yllätyin kapellimestarina viinin nimestä, joka merkitsee tahtipuikkoa. Dirk kertoi saavuttuaan perästä päin kellaritiloihin, että kyseinen viini on tarkkaan johdettua kohti haluttua lopputulosta, jossa kapellimestarin tavoin jokaisesta rypäleestä on poimttu parhaat puolet ehyen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Vertauskuvallinen tarina oli samaan aikaan niin analyyttinen kuin draamallinen.

Manuel testauttamassa Bioma 2015 portviiniä tynnyristä.


Aikataulu oli varsin ripeä ja oli aika jatkaa kohti seuraavaa kohdetta. Manuel ajoi minut autolla Peso da Reguan asemalle, josta matkustin lyhyen junamatkan Ferraoon. Kannattaa varautua siihen että Niepoortin luona vierailee jatkuvasti väkeä laidasta laitaan, ja vaikka vierailu olisi sovittu etukäteen niin tilanne voi elää jatkuvasti. Tunnelma on silti vieraanvaraista.

Nykyajan viinivalmistusta ohjaavat laboratoriossa tarkat lämpötilamittarit.


Viiniministerin lausunto


Tilan johtotähti Dirk Niepoort on kiistattomasti jo legenda eläessään. Tilan keulahahmo ja Douron alueen boheemi improvisaation lähde, joka ei hetkeäkään tingi korkeasta laadusta. Tapasin hänet ensimmäisen kerran noin 15 vuotta sitten hänen vieraillessaan Helsingissä viinimessuilla. Hänen ansiotaan oli, että jo nuorena viiniharrastajana sain tuosta hetkestä lehtemättömän sytykkeen ja intohimon liekin portviinien maailmaan. Muistan kuinka jo tuolloin hänen näyttelyständillään oli tarjolla vuosikymmeniä vanhoja Vintagea ja Colheitaa useiden esittelijöiden mainostaessa puhtaasti eri tuottajien uusia vuosikertoja.

Yksi asia missä Niepoortin viinityyli saattaa erottua on alueellisesti varsin varhainen korjuuajankohta, jolloin rypäleiden hapot ja tanniinit ovat varsin tuntuvia. Tämä tuntuu useissa viineissä raikkaana tuoreutena. Silti hämmästelen varsinkin valkoviinien suhteen, kuinka jo nuorena niihin onnistuu pakkautumaan normaalia enemmän aromien kerroksisuutta jo millä tahansa mittarilla. Tämä tietenkin näkyy jo kaupan hyllyjen hinnoissakin, joka ansaitusti on monia kilpailijoitaan korkeampi. Yhteenvetona on vaikea lokeroida Niepoortia mihinkään koska ideahautomo on niin korkealentoista että mitä tahansa voi odottaa niin nyt kuin tulevaisuudessa.


                       

Quinta do Crasto


Quinta do Crasto 
www.quintadocrasto.pt
Gouvinhas
5060-063 Sabrosa
+351 254 9200 20 

Quinta do Craston viinitarhoja sekä penger-riveinä että köynnösjonoina.

Maisemien paratiisi


Ferraossa minua oli vastassa Quinta do Craston henkilökuntaa, josta sain kyydin Quinta do Craston tilalle. Sen sijainti maisemien osalta hämmentävän upea. Pääsin heti majoittumaan kauniiseen vierashuoneeseen. Illan ohjelma oli tähän vaiheeseen sopiva nopeatahtisen reissun vuoksi. Pienen virkistäytymisen jälkeen päivällinen ja loppuilta vapaata oleskelua.

Jokilaiva matkalla Porton suuntaan.


Sain illalliselle oman huoneen, johon tarjoiltiin maittava viiden ruokalajin illallinen alkupalojen, sosekeiton, turskan ja perunoiden sekä juustojen ja vanukkaan kera. Viineinä tarjoiltiin talon viiden viinin kokonaisuus. Crasto Douro White 2015, Crasto Douro Red 2014, Crasto Superior Red 2014, Quinta do Crasto Old Vine Reserva 2013 ja Quinta do Crasto Port Late Bottled Vintage Unfiltered 2011.

Viineistä huomasi nopeasti että talon tyyli on varsin roteva ja tiivis, jossa kuorikontaktilla ja tammikypsytyksellä on roolia aiempia enemmän. Kaksi jälkimmäistä olivat tällä hetkellä tasapainoisimpia. Vanhoista köynnöksistä valmistettu osoitti tulevaisuuden potentiaalin ja suodattamaton LBV puolestaan yhden vuosikymmenen tähän astisista huippuvuosista. Jopa nämä vuosikertaporttien pikkuveljet voivat olla varsin tyylikkäitä.



Tässäkin talossa jalkapalloa seurataan, kun tarjoilijana toiminut on lissabonilaisen Benfican vankka kannattaja kävi aika ajoin tsekkaamassa yhtä lailla Viiniministerin kuin Benfican jaksamista. Illallisen yhteydessä seurasin samalla mestarien liigan ottelua Dynamo Kiev-Benfica, jonka vierasjoukkue voitti ja mikä olikaan sen mukavampaa paikallisesta näkökulmasta.



4. päivä: Suunta kohti Portoa


Uuden maailman reunalla


Aamupalan olin jakamassa pöydän ääressä jo Niepoortilta tutun amerikkalaisseurueen kesken. Selvisi että he olivat Kansas Citysta kotoisin olevia viinituristeja. Aamiaisen jälkeen pääsin vierailulle Quinta do Craston viinivalmistamoon heidän ulkomaan markkinoinnista vastaavan Rita Magalhaes Camelon seurassa. Hän esitteli asiantuntevasti heidän talonsa valmistustekniikkaa ja uusia yksityiskohtia.


Rita Magalhaes Camelo ja Vinha Maria Teresan viinitarha.


Quinta do Crastolla on 1600 tynnyrin valikoima, joista 80% on ranskalaista ja 20% amerikkalaista tammea. Jälkimmäisiä käytetään ainoastaan Old Vine Reserva viineissä. Tila omistaa viinitarhoja myös Douro Superior alueella, joten kokonaistuotannon määrä on Niepoortin ohella suurimmat matkallani vierailemistani tiloista.

Tarhat jotka ympäröivät Quinta do Crastoa ovat verrattain jyrkkiä. Mikäli rinteen jyrkkyys on yli 30 astetta täytyy köynnökset asettaa alueelle tyypilliseen terassiasetelmaan mutta loivemmat voidaan tehdä myös vertikaalisiksi köynnösjonoiksi. Tilalta oli havaittavissa molempia asetelmia. Heidän tärkeimpiä tarhojaan ovat Vinha da Ponte ja Vinha Maria Teresa, joiden maaperissä kasvaa yli 40 eri lajiketta. Dna-tutkimusten mukaan yksi niistä on rypäle, jota ei ole vielä tunnistettu minkään aiemman tutkitun rypäleen pohjalta identtiseksi maailman lajikkeiden joukossa.

Joenvarsien molemmat rinteet ovat sen verran viinitarhojen täyteiset, että ehkäpä Douron upeimmat maisemat ja panoraamakuvat ovat peräisin juurikin Quinta do Craston tiluksilta.


Rypäleiden poiminta on kuntoa vaativaa jyrkällä rinteellä.

Viininmaistelu

  
Viinimaistelu yhdistettiin illallisen tavoin ruoan kanssa lounaan pariin, jossa maistelimme kasvissosekeiton ja lampaanpaistin kera tilan viinejä. Testasin vertailun vuoksi jo illallisen aikana nautitut


Valkoviini

Crasto Superior White 2015

Viherkeltainen väri. Tuoksu raikas, hedelmäinen ja hieman tammen sävyttämä.
Raikas hapokkuus, jossa sitruksisuutta ja ananasta sekä hentoa mausteisuutta ja kukkaisuutta. Mukava suuta myötäilevä jälkimaku, kehittyy suotuisasti 3-5 vuotta. Rypäleinä Verdelho ja Viosinho.


Punaviinit

Crasto Superior Red 2014

Sinipunainen, violetti reuna. Marjaisa tuore tuoksu, mustikkaa mustaherukkaa, hieman paprikaa ja tupakkaa. Rakenteeltaan keskitäyteläinen, jossa maku vastaa tuoksua.


Crasto Superior Syrah 2014

Tummanpunainen, syvä, violetti reuna. Mustaa kypsää marjaisuutta tuoksussa, hieman lakritsia ja mausteisuutta. Maussa rapeat mutta pehmeät tanniinit, runsas hedelmä lakritsin ja pippurin aromin kera sekä kantava hedelmäinen jälkimaku. Päärypäle Syrahiin on sekoitettu pieni määrä valkoista Viognieria.


Roquette & Cazes 2013

Tummanpunainen, hieman kehittynyt. Tuoksussa rotevaa marjaisuutta etupäässä mustaherukkaa.
Silkkiset tanniinit, tummien marjojen hieno kokonaisuus, jälkimaku pehmeä mutta hieman osittain lyhyt. Rypälekoostumusta hallitsee Touriga Nacional, Tinta Roriz ja Touriga Francesca.


Quinta do Crasto Tinta Roriz 2010

Tummanpunainen, kehittynyt väri. Konsentroitunut tuoksu, jossa kuivattujen hedelmien sinfonia, sekä punaisia että tummia marjoja. Roteva mutta pehmeät tanniinit, erittäin täyteläinen, mausteita, pippuria, valmis juotavaksi jo nyt mutta säilynee pitkään kellarissa.


Quinta do Crasto Old Vine Reserva 2013

Tummanpunainen väri. Erittäin mustasävytteinen tuoksu, jossa hieman vaniljaa. Reilut tanniinit, joita tammi sopivasti kesyttää. Täyteläinen, hillomainen ja varsin runsas kokonaisuus. Viiniä on kypsytettty amerikkalaisessa tammessa, joka luo eittämättä alueen muusta tarjonnasta poiketen selkeiten uuden maailman vivahteen.


Portviini

Quinta do Crasto Colheita 1997

Punainen, hieman tiilenruskeaa kehittynyttä reunaa. Tuoksussa kuivattua hedelmää, viikunaa ja hienostunut mausteisuutta. Maussa runsas hedelmäisyys, jossa luumua, appelsiininkuorta ja jouluisia mausteita. Tasapainoinen jälkimaku. Kyseinen vuosikerta on Quinta do Craston ensimmäinen Colheita.

Quinta do Craston illallisviinit.


Quinta do Craston lounasviinit.


Viiniministerin lausunto


Quinta do Crasto on valtiovierailuni tuottajista yksi viinityyliltään selkeiten lähestyttävistä, koska niiden rakenne on verrattain rypälelajikevetoisempi ja usein kokonaisuudeltaan paksumman oloisia. Myös tammikypsytyksellä on oma roolinsa. Tämä ei estä viinien kehittymistä pitkäikäisiksi vaan ovat suotuisasti kellaroitavissa.

Painopiste Quinta do Crastolla on kuitenkin selkästi enemmän perinteisissä valko- ja punaviineissä mutta portviineissä ollaan laadukkaasti mukana. Erityisesti punaviinien tyyli sopii varsin hyvin mielestäni skandinaaviseen makumaailmaan. Niistä tulee esiin paahteisuutta ja täyteläistä olemusta. En siis ihmettelisi yhtään miksi heidän viininsä saattavat löytyä ensimmäisenä valikoimistamme. Douron alueelle harvinaisempi Syrah ja poikkeuksellisesti lajikeviininä valmistettava Tinta Roriz ovat sellaisia, jotka tuovat ansiokkaat kuriositeetit alueellisen repertuaariin.


Viiniministeri veden äärellä.

Paluu Portoon


Alunperin oli tarkoitus että kuljen junalla Ferraon asemalta takaisin Portoon mutta sainkin kyydin Ritalta, joka oli luontevasti matkalla takaisin Portoon. Matkan aikana keskustelimme Portugalista ja sen kulttuurista sekä kansanluonteesta. “Olen ylpeä maastamme ja kansastamme”, Rita totesi. Tämän rohkeuden saattoi hänestä selkeästi havaita, ja jollaista me mielestäni tarvittaisiin myös Suomessa.

Rita ehdotti vielä lopuksi näyttää minulle merimaiseman ja kävimme mutkan ennen hotellille ajoa Atlantin rannalla. Epäonneksemme juuri vähän ennen saapumista tuli sakea sumu ja meritunnelma jäi tuoksun varaan, joka on tyypillisen suolainen ja täysin pokkeava muutaman kilometrin etäisyydellä olevasta vanhan kaupungin jokivarren aromimaailmasta.

Saavuin lopulta hotellilleni Pestana Vintage Portoon, jonka sijainti lienee ehdottomasti yksi upeimpia Portossa. Sviittini parvekkeelta oli suorat näkymät niin joelle kuin sen vastarannalle Vila Nova de Gaian kellareille puhumattakaan etuvasemmalla majesteettisesti sijainneesta Luis I –sillasta, joka on yksi Porton keskeisimpiä maamerkkejä. Upeista maisemista huolimatta olin sen verran puhki jo reissun tähänastisesta antimista, että päätin ottaa kiltisti myöhäisen siestan päiväunien parissa.

Douro-joki ja Luis I -silta Porton kaupungissa. 

Yhteenveto Douron vierailusta


Vierailu Douro Boysin tiloilla toi lyhyessä ajassa valtavan kokemusmäärän sekä tuottajista että alueen viinikulttuurista. En tiedä oliko sattumaa mutta jälkikäteen ajateltuna järjestys tuottajalta seuraavalle oli juuri oikea ajatellen viinityylien poikkeavuutta. Jokainen toi tavalla tai toisella aina kontrastin suhteessa edelliseen ja seuraavaan.

Jos mieli tekee matkustaa Douron alueelle niin kannattaa huomioida tilojen ja majoitusten sijainnit liikkumisen kannalta. Auton vuokraaminen on varsin yleistä mutta tieverkosto on melko kiemuraista. Siksi junamatkustamisessa on puolensa useastakin syystä: 1) Douro-joen vartta pitkin liikkuessa upeat maisemat viinirinteineen hahmottuvat hienosti. 2) Lyhyet tilausajot tai taksit juna-asemilta tiloille ovat järjestettävissä varsin kohtuullisin hinnoin. 3) Kukaan seurueesta ei joudu ikävään kuskin rooliin muiden nauttiessa viinitarjonnasta.

Mitä ylemmäksi Douro-vartta pitkin liikutaan muuttuu ilmasto keskimäärin kuumemmaksi ja kuivemmaksi. Lisäksi luonnonkauneudet nousevat aurinkoisella säällä arvoonsa mikäli sinne asti jaksaa piipahtaa. Toki nähtävää löytyy lähempääkin ja idyllisiä kyliä jokivarressa ovat mm. Peso da Regua ja Pinhao. Kaikesta huolimatta Douron nousee edukseen luontokohteena ja siinä viinitarhat ovat keskeisessä asemassa. Arkkitehtoniset nähtävyydet sekä museot ja kirkot voi reissulla kohdistaa Porton kaupunkiin.

Sään puolesta alkusyksy sadonkorjuun puolesta on usein sopiva ajankohta joskin tiloilla voi olla kiireistä tuohon aikaan. Hyvässä tapauksessa saattaa pian päästä polkemaan rypäleitä omin jaloin. Omalla reissullani kävi hieman huono tuuri sään puolesta kun edeltävät viikot olivat olleet aurinkoisia ja kuivia. Lokakuussa sateen mahdollisuus on kuitenkin normaalia suurempi.

Porton vierailusta lisää matkapäiväkirjan toisessa osassa lähiaikoina.