Yksi Viiniministerin
keskeisimpiä mielenkiinnon kohteita on oman elämän viinitiellä olleet
portviinit. Tästä huolimatta tutustuminen itse mielenkiinnon lähteeseen, Douron
laaksoon on jäänyt toteuttamatta. Nyt se vihdoin toteutui elämyksellisellä
valtiovierailulla. Eikä tutustuminen jäänyt ainoastaan portviineihin vaan koko
alueen viinikirjoon.
 |
| Douron viinirinteitä katsoessa sielu lepää |
Valtiovierailun lähtökohtia
Pohjois-Portugalissa
sijaitseva Douron jokilaakso, joka virtaa Espanjasta lähtien kohti Atlantin
rannikolla sijaitsevaa Porton kaupunkia, on yksi viinimaailman pyhiinvaelluskohteita.
Sen jylhät sekä monin paikoin jyrkät rinteet ovat henkeä salpaavia kuin suoraan
postikortista. Rinteet ja kukkulat ovat täynnä upeita niin viiniköynnöksiä kuin
oliivipuita.
Historian aikana jyrkät
rinteet on ihmisvoimin muokattu terassimaisiksi kivipenkereiksi, jotta
viiniköynnökset saavat sopivan kasvualustan ja niiden viljeleminen sekä
sadonkorjuu edes hieman helpompaa. Nämä luovat kaukaa katsottuna upeita
köynnösrivejä horisonttiin.
Nykyisin portviinit
muodostavat enää osan alueen kokonaistuotannosta, jossa viime vuosina kuivat
valko- ja punaviinit ovat lähteneet nopealla vauhdilla uuteen kukoistukseen.
Sain reisssuun viimeisen lopullisen
sysäyksen viime kesäkuussa kun viiden huipputuottajan yhteisö Douro Boys
vieraili Helsingissä esittelemässä Douron uutta tulemista. Nämä tuottajat
olivat Quinta do Crasto, Quinta do Vale Dona Maria, Quinta do Vale Meao,
Niepoort ja Quinta do Vallado. Hetken mietittyäni päätin rohkeasti
tarttua toimeen ja tiedustella olisiko valtiovierailu mahdollinen lokakuun
puolivälissä heidän juurillaan Douron laaksossa.
1. päivä: Matka suoraan Douron sydämeen
Viiniministerin varhainen aamu alkoi lennolla
Helsinki-Vantaalta klo 6.45. Frankfurtin kautta Portoon edennyt lentomatka oli
vaihtoineen ja viivästymisineen yhteensä vajaa 7,5 tuntia. Olin perillä lopulta
paikallista aikaa klo 12.30. Matka jatkui metrolla kohti Porto Campanhan juna-asemaa
ja sieltä junalla Douro-joen vartta kohti Peso da Reguan kaupunkia.
 |
| Junalla matkustessa pääsee suoremmin perille ja näkee jokimaisemia. |
Quinta do Vallado
Quinta do Vallado
www.quintadovallado.com
Vilarinho dos Freires
5050-364 Peso da Regua
+351 254 323 147
Peso da Reguan asemalta sain Quinta do Valladon hotellin vieraskuljetuksen varsin sujuvaa
englantia puhuvan henkilökunnan edustajan seurassa. Tutustuin heti saavuttuani
tilan omistajan ja viinintekijän Francisco
Ferreran johdolla sekä viinikellariin että viineihin. Hän kertoi kuinka jo
200-vuotiasta viinitaloa alun alkaen kehitti hänen isoisoisoäitinsä Dona Antonia Adelaide Ferreira.
Kyseisen merkkihenkilön historia valkeni minulle vielä tarkemmin seuraavana
päivänä.
 |
| Quinta do Valladon rakennukset tunnistaa läheltä ja kaukaa oranssista väristä. |
Tutustuminen kellariin
Pari viikkoa takaperin oli jo ollut sadonkorjuun vuoro
mutta edelleen jaloin poljettua viiniä rypälemurskan seassa oli nähtävillä.
Sadonkorjuujuhlia vietettiin tilalla 9. lokakuuta. Vierailuhetkellä viinit
olivat jo pääosin saatu tankkeihin ja tynnyreihin, joten valmistusprosessin alkuvaihe
alkaa olla jo vähitellen takana päin.
 |
| Pehmein ihmisjaloin murskattua rypälemehua kuorineen altaassa. |
Quinta do Vallado tuottaa vuosittain 950000 litraa
viiniä, joista hieman yli 60% on punaviiniä ja reilu 30% valko- ja alle 10
prosenttia portviiniä. Heidän uusi viinikellarinsa rakennettiin vuonna 2009,
joten viime vuosina talo on kokenut suuren muodonmuutoksen. Heidän
viinikellarinsa sisältää noin 1000 tynnyriä, joista lähes kaikki ovat ranskalaista
alkuperää. Rypälevalikoiman on Dourolle tyypilliseen tapaan valtavan laaja.
Siihen kuuluu jopa 36 punaista ja 10 valkoista rypälelajiketta. Näistä
kuitenkin Tinta Roriz (Tempranillo) ja Tinta Amarela ovat suurimmat kumpikin
20% osuudellaan. Mainittakoon puolestaan että lajikkeista kahta kolmasosaa
viljellään joko prosentin verran tai vähemmän.
 |
| Viinintekijä Francisco Ferreira 16600-litraisen tynnyrin ääressä. |
Viinimaistelu
Portviinit
10 years
Tawny
Oranssinpunainen ja kehittynyt väri. Tuoksussa
kuvattuja hedelmiä, tummaa kehittynytt marjaisuutta, mausteita. Maku runsas,
tuore ja yllättävän pitkä, maku jatkaa tuoksun ominaisuuksia ja on
rakenteeltaan miellyttävän hapokas.
20 years
Tawny
Oranssinruskea, vaalea väri. Tuosu sisältää sekä
kuivattuja marjoja että hedelmiä, hieman appelsiininkuorta. Maku jatkaa tuoksun
ominaisuuksia, jouluiset mausteet sitrushedelmien kuorien ympärillä erottuvat, jonkin
verran sikarilaatikkoa, rapea suutuntuma punaisten hedelmien sävyttämänä.
30 years
Tawny
Mahonginruskea, melko syvä olemus. Tuoksussa mausteisia
kuivattuja hedelmiä. Sekä tuoksu että maku erittäin laaja aromeiltaan sisältäen
hillomaisuutta, jonka ympärillä laaja paketti mausteita ja hedelmää. Hieman jopa
pippurinen jälkimaku. Valtavan hieno kokonaisuus ja jälkimaku tasapainoisen
kestävä. Yksi suosikeistani.
40 years
Tawny
Ruskea, erittäin kehittynyt reuna. Hennompi tuoksu
kuin edellisessä mutta mukavasti syvyyttä, kevyesti pihlajanmarjaa.
Konsentroitunut maku, jossa viikunaa ja mausteisuutta. Siitä voi erottaa muun
muassa kardemummaa, pähkinöitä ja korinttia. Suuriin juhlahetkiin.
 |
| 10-40 vuotiaat Tawny portviinit testattavana. |
Minut yllätti positiivisesti että Quinta do Valladon tawny-portit
eivät iästään huolimatta ole pelkästään - vanha, vanhempi, vanhin - vaan kaikki
olivat identiteetiltään varsin persoonallisia ja keskenään yksilöitä. Voisi
jopa verrata ihmisen ikään jos jokaisen keskimääräinen ikä kerrotaan kahdella.
Franciscon suositus nauttia portiviinit on 12
asteisena kaikille porteille ehkä 16 astetta lämpimimmillään. Tämä on varsin
viileämpää kuin mitä ehkä kylmässä pohjoisen perukoilla olemme tottuneet
nauttimaan talvi-illan lämmikkeenä. Viinintekijänä Francisco kertoi, että hän
tietoisesti haluaa viineistään portviinit mukaan lukien esiin sekä tuoreutta
että hapokkuutta.
Yhdeksän viinin illallinen
Pääsin viimein pitkän matkustuspäivän päätteeksi
majoittumaan hotellihuoneeseeni, joka oli varsin tyylikäs ja moderni sekä varustukseltaan monipuolinen. Siellä oli ilo puhdistautua matkan rasituksista
ja valmistautua kohti illallista.
Odotellessani Franciscoa tilasin aperitiiviksi talon
roseeta Vallado Rose Touriga Nacional
2015, jonka tyyli oli raikkaan hedelmäinen joskaan ei ihan portviiniensä veroinen
aromien kirjossaan. Saavuttuaan isäntäni ehdotti että testaisimme ruokien seurana
sekä heidän valko- että punaviinejään. Alkupaloiksi tarjoiltiin mm. vihreitä
oliiveja, itsetehtyä makkaraa ja portugalilaista juustoa. Niiden kanssa testasimme
sekä talon valkoviinin Vallado
Douro White 2015, jossa tuore sitruksinen hedelmäisyys hennolla
kukkaisuudella tuli esiin päällimmäisenä. Yhden lajikkeen Vallado Prima White 2015 rypäleestä Moscatel Galego Branco oli
runsaampi aromeiltaan, jossa tuli esiin niin juhannusruusua kuin orvokkiakin.
Muscat-rypäleelle tyypillinen parfyymisuus ja kuivatut hedelmät eivät olleet
niin voimakkaita ja oikeastaan pidin siitä koska tuoreus tuli juuri paremmin
esiin.
Valkoviinien kärkeä edusti Quinta do Vallado Reserva White 2015. Sen neljän rypäleen sekoite
oli varsin vakuuttavassa tasapainossa sopivan tammikypsytyksen sävyttämänä.
Uskon että tämä viini voi kestää ja kehittyä hyvin kellarissa jopa 10 vuotta.
 |
| Quinta do Valladon Touriga Nacional 2014 |
Punaviineinä testasimme porsaan sisäfileen seurana
neljää erilaista: Vallado Douro Red 2014,
Quinta do Vallado Touriga Nacional 2014, Quinta do Vallado Sousao 2014 ja
lippulaivaviini Quinta do Vallado
Reserva Field Blend 2014. Näistä suosikkini oli Touriga Nacional, jonka
olemus on todella vakuuttavaa. Katsoisin että olisi hyvä vahinko jos sen
unohtaa vuosikymmeneksi kellariin. Selkeästi ikääntyvää sorttia. Myöskin Sousao
oli varsin mielenkiintoinen kuriositeetti lajikeviininä. Field Blend on jopa 45
lajikkeen sekoite, joten sen identiteetti piilee enemmän maaperässä kuin
rypäleessä. Se mitä tulevaisuus tuo tullessaan jää hieman arvoitukseksi mutta
ennuste on varsin korkea.
Jälkiruokana maistoimme vielä 30 years tawnya yhdessä
talon appelsiinisuklaan kanssa, johon portviinin aromit istuivat erinomaisesti.
 |
| Suklaa ja appelsiini yhdistelmänä ovat omiaan portviinin seurassa. |
Noin 20 tunnin pituisen päivän jälkeen olin illallisen
päätyttyä ymmärrettävän valmis yöpuulle. Hotellissa on 13 huonetta, joista
kahdeksan uudella puolella. Huoneet eivät sesonkikaudella ole edullisimpia
vaihtoehtoja mutta tilan, sijainnin ja palvelun puolesta ne ovat varsin
tasokkaita, johon voi hyvin panostaa. Vaikka sää ei suosinut juurikaan Douron
vierailun aikana niin pilvistä huolimatta näköalat olivat jo tässä kohden
varsin kauniita ja erottunevat edukseen hyvän sään aikana.
Koska viinitilalla vierailee yli 10000 vierasta
vuosittain, on helppo arvata että huoneet ovat läpi vuoden erittäin kysyttyjä,
joten voi hyvin olla että pian tulee painetta perustaa jo kolmas rakennus
hotellille. Kaikesta huomaa että vaurautta on jo varsin runsaasti ilmassa.
 |
| Näkymää hotellihuoneen parvekkeelta. |
Viiniministerin lausunto
Ensimmäinen vierailukohteeni Quinta do Vallado oli
onnistunut aloitus ja samalla referenssi tulevaan. Heidän valikoimissaan oli
lähes kaikkia tyylejä mitä Douron alueella valmistetaan. Mietoja valko-, rose-
ja punaviinejä sekä laijkkeena että runsaslukuisen rypälevalikoiman sekoitteina
sekä portviineistä erityisesti tawnya. Vuosikertaportviiniin emme ehtineet
tutustua. Näistä edes osa olisi hyvä saada Suomen valikoimiin. Ainoastaan
maahantuoja uupuu mitä ihmettelen suuresti ottaen huomioon niin laadun kuin
selkeän erottuvat pulloetiketitkin.
Quinta do Valladon viinit ovat saaneet viime vuosina
kauttaaltaan varsinkin amerikkalaislähtöisten viinikriitikoiden suitsutusta
varsin korkeilla pistemäärillä. Tämä toki on jo havaittu ja kysyntä sekä
vierailijoiden määrä valtava. Jonkinlaisena heidän lippulaivaan pitäisin eri
ikävuosien tawny-sekoituksia vaikka kuivat viinit nostavat vauhdikkaasti
tasoaan. Tällä hetkellä niitä on saatavissa vielä ymmärrettävään
hintakategoriaan. Jatkossa tilanne voi muuttua nopeastikin.
2. päivä: Maastureiden matkassa jyrkille rinteille
 |
| Punaviinirypäleet kurkistavat kauniisti sateen kostuttamien lehtien lomasta. |
Aamulla kävin hotellihuoneessani ennen aamiaista
lämpimässä vaahtokylvyssä kun ulos aamu-uinnille ei ollut sateisen sään vuoksi
syytä lähteä. Se teki hyvää. Maittavan aamiaisen syötyäni valmistelin lähtöäni
seuraavaan kohteeseen.
Quinta Vale D.
Maria / Van Zellers & Co.
Quinta Vale D. Maria
www.quintavaledonamaria.pt
Sarzedinho
5130-113 S. Joåo da Pesqueira
+351 22 3744320
Aamupalan jälkeen Quinta
Vale Dona Marian viinintekijä Joana
Pinhao kävi noutamassa minut maasturillaan ja aloitimme matkan ensin
Douro-joen vartta Pitkin ja sitten mutkikkaita ja kapeita uria pitkin kohti
viinitilaa. Loppumatkasta huomasi että maasto-auto on varsin hyödyllinen koska
ainakaan bussilla ei perille asti ajeta ainakaan sadekelillä. Matkalla Joana kertoi hieman talon tyylistä
ja filosofiasta. Quinta Vale D. Maria ei valmista lainkaan lajikeviinejä vaan
kaikki ovat vanhojen viinitarhojen sekoitteita.
Tila sijaitsee Douron keskisen Cima Corgon
sydänmailla. Sekä omistajat ja viinitekijä vierailevat jatkuvasti ympäri maailmaa
esittelemässä tuotteitaan, joille tuntuu olevan vientiä. Tilalla on yhteensä
31 ha viinipalstoja joista suurin osa on 60-80 vuotiaita tarhoja. Määrällisesti
pienin matkallani vierailemistani tuottajista mutta niin kuin tälläkin kertaa
niin laatu on korkea kun saa panostaa hallittuun kokonaisuuteen.
 |
Quinta Vale D. Marian omistaja Cristiano van Zeller
ottamassa tuoreen viinin näytettä tynnyristä letkun avulla. |
 |
| Tilan viinitekijä Joana Pinhao. |
Tulevaisuuden viinien historiaa
Pääsin tutustumaan Quinta Vale D. Marian johtohahmon Cristiano van Zellerin johdolla
kellariin. Hänen niin olemus kuin tyylikäs engalnnin kieli tekivät heti alkuun
vaikutuksen Viiniministeriin. Uutteralla työllä hän on vaihe vaiheelta
uudistanut vanhaa tilaa. Perinteitä kunnioitetaan mutta laadusta ei tingitä. Pääsin
testaamaan heti alkuun -16 punaviinejä, jotka oli tuoreeltaan laitettu
tynnyreihin. Jo tällä hetkellä on todettava että uusin vuosikerta oli runsaan
avoin ja ulospäin suuntautuneen kosiskeleva, kun taas -15 on varsin tiukka ja
sulkeutunut koko rakenteeltaan, vaikka sen potentiaali voikin tulla esiin vasta
paljon myöhemmin.
Cristianon tuoteportfolio sisältää kaksi eri konseptia
eli Quinta Vale D. Maria sekä Van Zellers & Co. Tämä
yksityiskohta on hyvä tiedostaa. Jälkimmäisellä on parin sadan vuoden historia
mutta vasta 10 vuotta sitten Cristiano päätti aloittaa sen historiassa uuden
luvun. Ja kuten hän keskustelun aikana totesi: “Nyt luodaan vanhan
viinikulttuurin uutta historiaa”, sopii mielestäni erittäin hyvin koko Douron
tämänhetkiseen murrosvaiheeseen.
 |
| Quinta Vale D. Marian ja Van Zellers & Co. laadukasta viinirepertuaaria. |
Viinimaistelu
Valkoviini
VZ Douro White 2015
Väri kellertävä. Tuoksussa kypsää hedelmää, kevyesti
tamminen, vaniljaa ja mausteisuutta. Maussa tuntuu raikas hapokkuus. Pitkä
mausteisen hedelmäinen jälkimaku, jossa erotettavissa niin hunajaa, persikkaa,
mangoa kuin sitrunaa. Kehittynee suotuisasti ainakin 10-15 vuotta.
Punaviinit
Quinta Vale
D. Maria VVV Valleys Douro 2014 (kolmen laakson viini)
Purppuranpunainen, hieman violetti reuna. Tuoksu
täynnä mausteisia kukkia ja tummia marjoja. Maussa tiukan marjaisuuden lisäksi
reilusti sekä hapokkuutta että tanniininen. Kukkamainen karaktääri tulee esiin
myös jälkimaussa. Nimi tulee siitä että rypäleet ovat peräisin kolmesta
laaksosta.
Quinta Vale
D. Maria Douro Red 2013
Punainen, hieman kehittynyt reuna. Tuoksussa mausteita
ja marjaisuutta sekä metsäiset ominaisuudet. Maussa tummia ja mustia marjoja.
Rapeat tanniinit. Hieman sulkeutuneessa vaiheessa mutta äärimmäinen
potentiaali. Syytä uusintatarkastukseen 3-4 vuoden kuluttua. Viini on huikean
41 rypäleen sekoite ja 2013 sen ensimmäinen vuosikerta.
Quinta Vale
D. Maria "Vinha da Francisca" Douro Red 2013
Purppuraa ja hieman sinipunaa, tuore olemus. Tuoksussa
sekä tummia että punaisia marjoja. Maussa marjaisuus korostuu tasapaoinoisten
tanniinien myötä mutta odottaa silti vielä avautumistaan. Edellisen tavoin
vuosikerta potentiaalinen vaikka hieman kiinni. Odotan suurella mielenkiinnolla.
Viiden lajikkeen viini, joista noin puolet Sousao-rypäleestä.
Quinta Vale
D. Maria "Vinha do Rio" Douro Red 2014
Punainen, hieman violetti reuna. Kypsän marjainen
tuoksu. Maku reilun hedelmäinen ja valmiin marjainen, jossa Tinta Barroca antaa
luonteen. Aromeisssa erotettavissa kanervaa, mustikkaa ja mustaherukkaa. Kokonaisuudessaan
33 lajikkeen sekoitus.
CV - Curriculum Vitae Douro Red 2014
Sinipunainen, tuore ja syvyys jopa hieman läpinäkyvä. Elegantti
marjainen tuoksu, mustia marjoja ja kevyesti mausteita. Tuntuvat tanniinit ja
hapot, jossa varsin huikea kehitys edessä. Rakenne keskitäyteläinen mutta
siihen nähden tuntuvan pitkä. Nuoressa viinissä tiukat hapot. Viinin köynnökset
ovat jopa 100-vuotiaita sisältäen 20 eri lajiketta, joista hallitsevana Touriga
Franca.
 |
| Esimerkiksi Curriculum Vitae on vakuuttava työnäyte. |
Portviinit
Quinta Vale
D. Maria Reserva Port
Sinipuna, violetti, syvä väri. Tuoksussa tummia
marjoja ja tuoreella tavalla kuivattua hedelmää, kypsää viikunaa. Mausta
erotettavissa niin mustikkaa, mustaherukkaa, kypsää hedelmää, hieman minttua. Tuore
mutta pitkä kokonaisuus
Quinta Vale
D. Maria Vintage Port 2014
Sinipunainen, erittäin syvä, reuna hieman kehittynyt. Upean
hedelmäinen tuoksu, sekä tumman marjaisuuden alla yllättävän eksoottinen
hedelmäisyys, mangoa, passionhedelmää. Maku vastaa tuoksua ja kantaa pitkälle,
alussa marjaisuutta ja hedelmää, joka muuttuu hienostuneemmaksi jälkimaussa.
Lounas ja kohti junaa
Maistelun jälkeen menimme lounaalle yhdessä Cristianon
ja Joanan kanssa tilan asuinhuoneistoon ylempänä rinteellä, jossa oli tarjolla kotona tehtyä
portugalilaista ruokaa sisältäen paikallista hernekeittoa, haudutettua kanaa
perunamuusilla sekä jälkiruoaksi leivos ja juustoja.
Sain lounaan jälkeen kyydin asemalle Cristiano van
Zelleriltä Pinhaon asemalle. Matkan aikana huomasi, että tiet olivat tuttuja
kokeneelle konkarille koska tiukoissakin mutkissa mentiin vauhdikkaasti, jotta
ehdittiin asemalle ajoissa. Cristiano osoitti suurta empatiaansa kun tovin
verran hyvästelymme jälkeen hän tuli ilmoittamaan minulle, että myöhässä
saapuva junani lähteekin toiselta raiteelta. Voi hyvin olla että olisi
ministerillä tullut ajatuksissaan tiukka paikka korjata tilanne lennosta ilman
tärkeää muistutusta.
 |
| Cristiano van Zellerin seurassa Pinhaon asemalla. |
Viiniministerin lausunto
Tämän vierailun anti oli lyhyessäkin ajassa todella
lämminhenkinen. Viinintekijä Joanan esitellessä maisteluni aikana viinejä sain
viininvalmistuksen näkökulman maisteluuni. Cristiano puolestaan toi rivien
välistä esiin sen filosofian mihin vaihe vaiheelta menevä pitkäjänteinen
kehitystyö voi edetä. Tutustumani viinit edustivat talon kärkikastia ja ne ovat
varsin pitkäikäisiä ja tarkoituksella sellaisia. Niiden kanssa ei kannata olla
kärsimätön.
Mielestäni Quinta Vale D. Marian viinit ansaitsisivat
enemmän jalan sijaa Suomen valikoimissa. Yksi este on siinä, että Valladon
tavoin heillä ei tiettävästi toistaiseksi ole maahantuojaa. Viiniministerinä
vetoan että joku asianosainen viimein heräisi tässä asiassa, koska nyt on
siihen erittäin korkea aika. Uskon että heidän viininsä menevät sujuvasti
kaupaksi ilman suomalaisiakin mutta olisi silti sääli olla ilman näitä herkkuja. Uudet brändit CV ja VZ ovat jo etiketin puolesta Atlantin länsipuolelle
suunnattuja mutta ne eivät sitä paljasta ainakaan makumaailmassa, joissa
mielestäni mennään alkuperä edellä. Odotan mielenkiinnolla ja hartain toivein
saatavuuden paranemista lähitulevaisuudessa.
Quinta do Vale Meao
Quinta do Vale Meão
www.quintadovalemeao.pt
Quinta do Vale Meão
5150-501 Vila Nova de Foz Côa
+351 279 762 156
 |
| Douro Superiorin on alueen kuuminta ja kuivinta seutua. |
Suuntana Douro Superior
Matka eteni kohti Pocinhoa, jonka aikana otin ansaitut
päiväunet ja maisemien seuranta jäi paluumatkaa varten. Poistuttuani junasta
aseman laiturilla vanhempi herrasmies tarttui minua hihasta ja kysyi lappua
näyttäen, oletko sinä kyseinen henkilö. Vastasin myöntävästi. Kysyjä oli itse Francisco Javier de Olazabal, Quinta do
Vale Meaon todellinen “grand old man”. Hänen tyttärensä Luisa oli alun perin
tulla vastaanottamaan mutta lapsiensa sairastumisesta johtuen hän oli estynyt.
Paikkaajaksi löytyi kuitenin kokeneinta kaartia, mikä matkan aikana osoittautui
Viiniministerille unohtumattomaksi kokemukseksi.
Jo automatka asemalta osoitti että Franciscolla löytyy
historiantuntemusta tilasta ja Douron viinikulttuurista ehtymättömällä
intohimolla enemmän kuin voi kukaan toivoakaan. Saavuttuamme perille, tutustuimme
kellareihin ja talon viinivalmistustapoihin. Muista vierailukohteistani
poiketen Quinta do Vale Meao sijaitsee Douro Superiorin alueella.
Täällä minulle Franciscon esittelemänä valkeni kuinka
Dona Antonia Adeleide Ferreira yhdistää muun muassa Quinta do Vale Meaon ja
Quinta do Valladon sekä liki parinkymmentä muuta tilaa. Hän omisti eläessään suuren
joukon viinitiloja jotka periytyivät heidän perheilleen. Suvun historiasta ja
elämästä 1800-luvulla voisi kirjoittaa useammankin artikkelin tai tehdä
moniosaisen elokuvankin ottaen huomioon monet vaiheet. Antonia Adeleide meni
nuorena naimisiin serkkunsa Antonio Bernardo Ferreira II kanssa. Jälkimmäisen
kuoltua tilan omistus siirtyi leskirouvalle, joka monista taloudellisista
uhkatekijöistä huolimatta pysyi lujana ja säilytti niin tilan. Hän investoi
uusiin tarhoihin ja se oli uusi alku suurelle tarinalle, jonka tuloksista sain
nauttia edelleen vierailun aikana.
 |
| Quinta do Vale Meaon legendaarinen Francisco Javier Olazabal. |
 |
| Näkymää tynnyrivarastosta. |
 |
| Näkymää tilan kappelitilasta. |
Viinimaistelu
Valkoviini
Meandro do
Vale Meao White 2015
Kellertävä, tuore väri. Hedelmäinen tuoksu, sitrusta ja omenaa. Rapeat ja raikkaat hapot, jossa hedelmä kantaa mukavasti, hieman alkoholi
puskee muttei häiritse. Rypäleinä Arinto ja Rabigato.
Punaviinit
Meandro do
Vale Meao Red 2014
Sinipunainen, tuore, erittäin syvä. Tuoksussa tummien
marjoja ja hieman mausteisuutta. Maussa tuntuvat hapot, kohtalaiset tanniinit,
täyteläinen, nuori ja kehittyvä marjaisuus. Viini on kuuden lajikkeen sekoite.
F. Olazabal
e Filhos Monte Meao 2013
Tummanpunainen, hieman sinipunaa, hieman kehittynyt. Tuoksussa
tummaa hedelmää sekä mukavasti ruusunmarjaa. Maku kehittyneen marjainen ja
kevyesti tammen tuomaa vaniljaa, täyteläinen ja tanniininen.
Quinta do
Vale Meao Douro 2014
Violetti, musta erittäin syvä. Aristokraattinen
tuoksu, jossa hienostunutta marjaisuutta ja runsaasti hedelmää. Tasapainoiset
tanniinit, jossa maussa paksusta rakenteesta huolimatta pehmeyttä ja lempeyttä,
aromeina mustaherukkaa, variksenmarjaa, kanervaa ja kevyesti lakritsia, sekä
hentoa savuisuutta. Sekoitteessa hallitsevana rypäleenä Touriga Nacional.
Portviini
Quinta do
Vale Meao Porto Vintage 2014
Erittäin syvä ja sysimusta väri, jossa hieman
violettia reunaa. Runsas ja tiivis marjainen tuoksu
Maussa makeaa marjaisuutta ja hedelmäisyyttä sekä
intensiiviset tanniinit. Jälkimaussa minttua.
 |
| Quinta Do Vale Meaon lippulaivaviini vuosikerroilta 2014 ja 2004. |
Kahden laakson keskellä
Maistelun jälkeen lähdimme Franciscon maastoautolla
vierailemaan mäen huipulla, jonka näkymät olivat pilvisyyydestä huolimatta
sanoinkuvaamattoman kauniit. Sieltä hahmottuivat kauniisti Douro-joki ja sen
rinteet. Näköalapaikalla sijaitsi kaunis kappeli, joka on lähes yhtä vanha kuin
asuintalo, jossa on myös oma kappelinsa.
Mainittakoon että illan aikana elettiin jonkin verran myös
ajan hermoilla, kun samanaikaisesti oli menossa jalkapallon mestarien liigan
ottelu Club Brugge-FC Porto. Sen tulosta luonnollisesti jännitettiin kun
jalkapallomaassa ollaan. Zinha kertoikin, että häntä on usein poikensa toimesta
pyydetty poistumaan peliä katsottaessa kun läsnäolo on muka tuonut huonoa
onnea. Jaoin vertaistukea siinä, että itselläni on ollut sama kirous viime
vuosina Suomen jalkapallomaajoukkueen pelien aikana.
Maistoimme illallisen aikana maistelusta jääneitä
viinejä. Lisäksi Vito avasi Quinta do
Vale Meao 2004 pullon, josta huomasi hienosti pullon kehittymisen 10 vuotta
nuorempaan verrattuna. Lisäksi hän avasi Quinta
do Vale Meao Vintage Port 2004 portviinin, joka isännän heti havaitseman hienoisen
korkkivian vuoksi vaihdettiin vuotta vanhempaan version. Siinä oli jo mukavasti
iän tuomaa kehitteneisyyttä mutta kestää kellarointia toki vielä kauan.
 |
| Villisika seinällä. |
 |
| Kastematoja etsivien villisikojen edellisyönä aiheuttamaa tuhoa. |
3. päivä: Ministeriuran tähtihetkiä
Vietettyäni yön kauniissa vierashuoneessa, sain
aamiaisella nauttia hedelmiä ja paikallisia juustoja, joista mm. paikallista
vuorijuustoa ja sekä Azorien saarelta peräisin olevaa vuohenjuustoa. Aamiaisen
jälkeen teimme Viton kanssa vielä pienen mutkan toisella näköalapaikalla, josta
he olivat hiljattain hankkineet 10 hehtaaria lisää viinitarhoja, koka
tarvitsevat lisää viinköynnöksiä valkoisille rypäleille.
Täälläkin näkymät olivat uskomattomat, josta huomasi
Douro-joen molemmilla puolilla. Tästä kertoo ja tilan nimi Quinta do Vale do
Meao eli sanamerkitykseltään käännettynä ‘laaksojen keskellä oleva viinitila’.
Joki tekee laajan u-kierroksen juuri hiedän viinitilojen kohdalla. Vito kertoi
että he pitävät mielellään alueen melko suojeltuna ilman, että siitä tulisi
mahdollinen turistirysä. Ehdotin jonkinlaisen vinoteekin perustamista
turisteille läheiseen Pocinhon kylään.
 |
| Näkymää Quinta do Vale Meaon rinteiltä kohti kaarevaa Douro-jokea. |
Viiniministerin lausunto
Quinta do Vale Meao on ennen kaikkea täynnä kulttuuria
perinteitä kunnioittaen. Viinitilan valikoiman määrä on vierailemistani
tiloista pienimääräisin mutta se on täysin ymmärrettävää. Identiteetillä on
niin syvät juuret että niiden muuttaminen viimeisimpien trendien mukaisiksi
olisi jokseenkin tarpeetonta ja keinotekoista. Viinit puhuttelevat muutenkin.
Tilan ykkösviinit ovat Vale Meao-nimikkoviini ja saman
niminen vuosikertaportviini. Toisin sanoen niin sanottu “talon viini” on heidän
ykkösviininsä. Yksi ehkäpä Douron markkinahinnaltaan arvokkaimmista ja yhtä
lailla arvostetuimmista punaviineistä. Tämä detalji on hyvä tietää koska
itselleni sattui hieman nolo lapsus illallisen yhteydessä. Minulta kysyttiin
mitä haluaisin nauttia lisää ja pyysin kohteliaasti kuin apteekin hyllyltä
perusviini Meandroa ajatellen Vale Meaota ja sen vanhempaa avattua pullotetta.
Yleensä kun lisänimi on monilla tähtiviinin merkki. Kun Meandroa oli kaadettu
niin en uskaltanut lähteä enää korjaamaan sekaannustani. Onhan sitä ministereille
ulkomailla kaikkea sattunut ennenkin. Kaikesta huolimatta vierailu jätti
kokonaisuudessaan kunnioittavan jäljen sieluuni.
Quinta de Napoles / Niepoort
Quinta de Napoles / Niepoort
Têdo, 5110-543 Santo Adriåo
T: +351 254 855 436
Nykyajan pioneeritoimintaa
Jatkoin matkaa junalla Pocinhosta kohti Pinhaota,
jossa minua odotti vastassa Niepoortin
viinitilan työntekijä Manuel. Hänen kyydillään etenimme pian Quinta de
Napolesin eli Niepoortin tilalle. Kun olimme astuneet juuri ulos niin itse Dirk Niepoort oli vastassa ja toivotti
tervetulleeksi. Koska hän ja koko viinitila ovat kansainvälisesti suosittuja
niin huomasin pian etten ollut ainoa vieras talossa. Mukana oli työntekijöiden
lisäksi myös joukko amerikkalaisia turisteja sekä muita vieraita niin Portugalista
kuin muualta.
 |
| Iloinen Dirk Niepoort elementissään. |
Sain testata heti alkuun aperitiiviksi heidän muutamaa
punaista Niepoort Batuta Tinto 2013 ja 2014 sekä Niepoort Redoma Tinto 2014. Nämä viinit osoittivat heti luonteensa
talon tyylistä. Elegantit tanniinit ja rapeat hapot. Kävin vielä pikaisesti
ennen lounasta Manuelin johdolla tutustumassa heidän luksustyylin viinikellariin,
jossa avattavia pulloja säilytetään. Manuel nappasi sieltä Dirkin luvalla
lounalle mukaansa Niepoort Redoma Branco
(magnum) 1996.
Lounas oli varmasti koko pöytäkunnalle historiallinen
koska sen aikana maistettiin joukko harvinaisuuksia. Näistä ensimmäiset
kuriositeetit olivat sekä kellarista noudettu valkoinen magnum, joka oli tästä
viinistä toinen vuosikerta, sekä punainen Niepoort
Redoma Tinto 1991, joka puolestaan on jo kansainvälisesti tunnetuksi
nousseen sarjan ensimmäinen vuosikerta. Toisin sanoen historiaa oli tarjolla
välittömästi ja osoittivat heti, kuinka jo yli 20 vuotta sitten Dirk on tiennyt
mitä on tekemässä.
 |
| Niepoort Redoma 1991 on sen ensimmäinen vuosikerta. |
Johtuiko amerikkalaisista vieraista mutta seuraavaksi
tulikin reissulleni ensimmäiset poikkeukset Douron ulkopuolelta. Kolme punaista
Napa Valleyn Cabernet Sauvignonia
Kaliforniasta vuodelta 1984, jotka Dirk oli tuonut vuoden -86 matkaltaan ja
päätti nyt avata. Vaikka nopeasti otettiinkin syrjähyppyä paikallisista
viineistä niin siinä oivalsi yhden puolen Dirkin ajattelusta ja filosofiasta.
Hänen ei tarvitse todistaa pelkästään omilla tuotteillaan niiden hyvyyttä vaan
voi, ja on varaa antaa tilaa muillekin viineille yhtä lailla.
Itse lounaalla oli alkuun kasviskeittoa ja pääruoaksi
tuoretta kalaa kokonaiseksi paistettuna. Jälkiruokana sekä juustoa että paikallista
kananmunista, sokerista ja kermasta valmistettua vanukaspiirakkaa. Sen seurana
oli Niepoort White Tawny 10 years.
Sen jälkeen kohtasi pari elämäni jytkyä. Ensin Niepoort Vintage Port 1945, joka on yksi parhaimpia vuosia
portviinien historiassa. Sitten vielä tuli tarjolle naapuritilan Garrafeira Tawny Colheita 1888 (luit oikein), jonka kaikki elementit olivat
niin kohdallaan kuin olla ja saattaa! Valehtelematta tajunnan räjäyttäviä
kokemuksia.
 |
| Niepoort Vintage Port 1945 on enemmän kuin klassikko. |
Viinikellareihin tutustuminen
Isäntämme oli useiden vieraiden piirittämänä
sen verran kysyttyä seuraa, jotta kävimme tutustumassa vielä Manuelin kanssa heidän
kellareissaan. Sieltä löytyy paljon nähtävää perinteisestä viininvalmistuksesta
moderniin teknologiaan. Sain maisteltavaksi sekä vuosien -15 että -16 eri
näytteitä tankeista ja tynnyreistä. Esimerkiksi valkoiset Niepoort Coche 2015 ja Tiara
2016 olivat varsin tasokkaita kuivia valkoisia joissa hedelmä nousee
runsain mitoin esiin. Lisäksi Niepoort Batuta
2016 oli varsin tyylikäs jo tuoreena kuukauden kypsytyksen jälkeen.
Yllätyin kapellimestarina viinin nimestä, joka merkitsee tahtipuikkoa. Dirk
kertoi saavuttuaan perästä päin kellaritiloihin, että kyseinen viini on
tarkkaan johdettua kohti haluttua lopputulosta, jossa kapellimestarin tavoin
jokaisesta rypäleestä on poimttu parhaat puolet ehyen kokonaisuuden
saavuttamiseksi. Vertauskuvallinen tarina oli samaan aikaan niin analyyttinen
kuin draamallinen.
 |
| Manuel testauttamassa Bioma 2015 portviiniä tynnyristä. |
Aikataulu oli varsin ripeä ja oli aika jatkaa
kohti seuraavaa kohdetta. Manuel ajoi minut autolla Peso da Reguan asemalle,
josta matkustin lyhyen junamatkan Ferraoon. Kannattaa varautua siihen että Niepoortin luona vierailee jatkuvasti väkeä laidasta laitaan, ja vaikka vierailu olisi sovittu etukäteen niin tilanne voi elää jatkuvasti. Tunnelma on silti vieraanvaraista.
 |
| Nykyajan viinivalmistusta ohjaavat laboratoriossa tarkat lämpötilamittarit. |
Viiniministerin
lausunto
Tilan johtotähti Dirk Niepoort on kiistattomasti
jo legenda eläessään. Tilan keulahahmo ja Douron alueen boheemi improvisaation
lähde, joka ei hetkeäkään tingi korkeasta laadusta. Tapasin hänet ensimmäisen
kerran noin 15 vuotta sitten hänen vieraillessaan Helsingissä viinimessuilla.
Hänen ansiotaan oli, että jo nuorena viiniharrastajana sain tuosta hetkestä lehtemättömän
sytykkeen ja intohimon liekin portviinien maailmaan. Muistan kuinka jo tuolloin
hänen näyttelyständillään oli tarjolla vuosikymmeniä vanhoja Vintagea ja
Colheitaa useiden esittelijöiden mainostaessa puhtaasti eri tuottajien uusia
vuosikertoja.
Yksi asia missä Niepoortin viinityyli saattaa
erottua on alueellisesti varsin varhainen korjuuajankohta, jolloin rypäleiden
hapot ja tanniinit ovat varsin tuntuvia. Tämä tuntuu useissa viineissä
raikkaana tuoreutena. Silti hämmästelen varsinkin valkoviinien suhteen, kuinka
jo nuorena niihin onnistuu pakkautumaan normaalia enemmän aromien
kerroksisuutta jo millä tahansa mittarilla. Tämä tietenkin näkyy jo kaupan
hyllyjen hinnoissakin, joka ansaitusti on monia kilpailijoitaan korkeampi.
Yhteenvetona on vaikea lokeroida Niepoortia mihinkään koska ideahautomo on niin
korkealentoista että mitä tahansa voi odottaa niin nyt kuin tulevaisuudessa.
Quinta do Crasto
Quinta do Crasto
www.quintadocrasto.pt
Gouvinhas
5060-063 Sabrosa
+351 254 9200 20
 |
| Quinta do Craston viinitarhoja sekä penger-riveinä että köynnösjonoina. |
Maisemien paratiisi
Ferraossa minua oli vastassa Quinta do Craston henkilökuntaa, josta sain kyydin Quinta do Craston tilalle. Sen sijainti
maisemien osalta hämmentävän upea. Pääsin heti majoittumaan kauniiseen
vierashuoneeseen. Illan ohjelma oli tähän vaiheeseen sopiva nopeatahtisen
reissun vuoksi. Pienen virkistäytymisen jälkeen päivällinen ja loppuilta
vapaata oleskelua.
 |
| Jokilaiva matkalla Porton suuntaan. |
Sain illalliselle oman huoneen, johon tarjoiltiin
maittava viiden ruokalajin illallinen alkupalojen, sosekeiton, turskan ja
perunoiden sekä juustojen ja vanukkaan kera. Viineinä tarjoiltiin talon viiden
viinin kokonaisuus. Crasto Douro White 2015,
Crasto Douro Red 2014, Crasto Superior Red 2014, Quinta do Crasto Old Vine Reserva
2013 ja Quinta do Crasto Port Late Bottled
Vintage Unfiltered 2011.
Viineistä huomasi nopeasti että talon tyyli on varsin
roteva ja tiivis, jossa kuorikontaktilla ja tammikypsytyksellä on roolia
aiempia enemmän. Kaksi jälkimmäistä olivat tällä hetkellä tasapainoisimpia.
Vanhoista köynnöksistä valmistettu osoitti tulevaisuuden potentiaalin ja
suodattamaton LBV puolestaan yhden vuosikymmenen tähän astisista
huippuvuosista. Jopa nämä vuosikertaporttien pikkuveljet voivat olla varsin
tyylikkäitä.
Tässäkin talossa jalkapalloa seurataan, kun
tarjoilijana toiminut on lissabonilaisen Benfican vankka kannattaja kävi aika
ajoin tsekkaamassa yhtä lailla Viiniministerin kuin Benfican jaksamista.
Illallisen yhteydessä seurasin samalla mestarien liigan ottelua Dynamo
Kiev-Benfica, jonka vierasjoukkue voitti ja mikä olikaan sen mukavampaa paikallisesta näkökulmasta.
4. päivä: Suunta kohti Portoa
Uuden maailman reunalla
Aamupalan olin jakamassa pöydän ääressä jo
Niepoortilta tutun amerikkalaisseurueen kesken. Selvisi että he olivat Kansas
Citysta kotoisin olevia viinituristeja. Aamiaisen jälkeen pääsin vierailulle
Quinta do Craston viinivalmistamoon heidän ulkomaan markkinoinnista vastaavan Rita Magalhaes Camelon seurassa. Hän
esitteli asiantuntevasti heidän talonsa valmistustekniikkaa ja uusia yksityiskohtia.
 |
| Rita Magalhaes Camelo ja Vinha Maria Teresan viinitarha. |
Quinta do Crastolla on 1600 tynnyrin valikoima, joista
80% on ranskalaista ja 20% amerikkalaista tammea. Jälkimmäisiä käytetään
ainoastaan Old Vine Reserva
viineissä. Tila omistaa viinitarhoja myös Douro Superior alueella, joten kokonaistuotannon
määrä on Niepoortin ohella suurimmat matkallani vierailemistani tiloista.
Tarhat jotka ympäröivät Quinta do Crastoa ovat
verrattain jyrkkiä. Mikäli rinteen jyrkkyys on yli 30 astetta täytyy köynnökset
asettaa alueelle tyypilliseen terassiasetelmaan mutta loivemmat voidaan tehdä
myös vertikaalisiksi köynnösjonoiksi. Tilalta oli havaittavissa molempia
asetelmia. Heidän tärkeimpiä tarhojaan ovat Vinha da Ponte ja Vinha
Maria Teresa, joiden maaperissä kasvaa yli 40 eri lajiketta. Dna-tutkimusten
mukaan yksi niistä on rypäle, jota ei ole vielä tunnistettu minkään aiemman
tutkitun rypäleen pohjalta identtiseksi maailman lajikkeiden joukossa.
Joenvarsien molemmat rinteet ovat sen verran
viinitarhojen täyteiset, että ehkäpä Douron upeimmat maisemat ja panoraamakuvat
ovat peräisin juurikin Quinta do Craston tiluksilta.
 |
| Rypäleiden poiminta on kuntoa vaativaa jyrkällä rinteellä. |
Viininmaistelu
Viinimaistelu yhdistettiin illallisen tavoin ruoan
kanssa lounaan pariin, jossa maistelimme kasvissosekeiton ja lampaanpaistin kera tilan viinejä. Testasin vertailun vuoksi jo illallisen aikana nautitut
Valkoviini
Crasto
Superior White 2015
Viherkeltainen väri. Tuoksu raikas, hedelmäinen ja
hieman tammen sävyttämä.
Raikas hapokkuus, jossa sitruksisuutta ja ananasta
sekä hentoa mausteisuutta ja kukkaisuutta. Mukava suuta myötäilevä jälkimaku,
kehittyy suotuisasti 3-5 vuotta. Rypäleinä Verdelho ja Viosinho.
Punaviinit
Crasto
Superior Red 2014
Sinipunainen, violetti reuna. Marjaisa tuore tuoksu,
mustikkaa mustaherukkaa, hieman paprikaa ja tupakkaa. Rakenteeltaan
keskitäyteläinen, jossa maku vastaa tuoksua.
Crasto
Superior Syrah 2014
Tummanpunainen, syvä, violetti reuna. Mustaa kypsää
marjaisuutta tuoksussa, hieman lakritsia ja mausteisuutta. Maussa rapeat mutta
pehmeät tanniinit, runsas hedelmä lakritsin ja pippurin aromin kera sekä
kantava hedelmäinen jälkimaku. Päärypäle Syrahiin on sekoitettu pieni määrä
valkoista Viognieria.
Roquette
& Cazes 2013
Tummanpunainen, hieman kehittynyt. Tuoksussa rotevaa
marjaisuutta etupäässä mustaherukkaa.
Silkkiset tanniinit, tummien marjojen hieno kokonaisuus,
jälkimaku pehmeä mutta hieman osittain lyhyt. Rypälekoostumusta hallitsee
Touriga Nacional, Tinta Roriz ja Touriga Francesca.
Quinta do
Crasto Tinta Roriz 2010
Tummanpunainen, kehittynyt väri. Konsentroitunut
tuoksu, jossa kuivattujen hedelmien sinfonia, sekä punaisia että tummia marjoja.
Roteva mutta pehmeät tanniinit, erittäin täyteläinen, mausteita, pippuria,
valmis juotavaksi jo nyt mutta säilynee pitkään kellarissa.
Quinta do
Crasto Old Vine Reserva 2013
Tummanpunainen väri. Erittäin mustasävytteinen tuoksu,
jossa hieman vaniljaa. Reilut tanniinit, joita tammi sopivasti kesyttää. Täyteläinen,
hillomainen ja varsin runsas kokonaisuus. Viiniä on kypsytettty
amerikkalaisessa tammessa, joka luo eittämättä alueen muusta tarjonnasta
poiketen selkeiten uuden maailman vivahteen.
Portviini
Quinta do
Crasto Colheita 1997
Punainen, hieman tiilenruskeaa kehittynyttä reunaa.
Tuoksussa kuivattua hedelmää, viikunaa ja hienostunut mausteisuutta. Maussa
runsas hedelmäisyys, jossa luumua, appelsiininkuorta ja jouluisia mausteita. Tasapainoinen
jälkimaku. Kyseinen vuosikerta on Quinta do Craston ensimmäinen Colheita.
 |
| Quinta do Craston illallisviinit. |
 |
| Quinta do Craston lounasviinit. |
Viiniministerin lausunto
Quinta do Crasto on valtiovierailuni tuottajista yksi
viinityyliltään selkeiten lähestyttävistä, koska niiden rakenne on verrattain rypälelajikevetoisempi ja usein kokonaisuudeltaan paksumman oloisia. Myös
tammikypsytyksellä on oma roolinsa. Tämä ei estä viinien kehittymistä
pitkäikäisiksi vaan ovat suotuisasti kellaroitavissa.
Painopiste Quinta do Crastolla on kuitenkin selkästi
enemmän perinteisissä valko- ja punaviineissä mutta portviineissä ollaan
laadukkaasti mukana. Erityisesti punaviinien tyyli sopii varsin hyvin
mielestäni skandinaaviseen makumaailmaan. Niistä tulee esiin paahteisuutta ja
täyteläistä olemusta. En siis ihmettelisi yhtään miksi heidän viininsä saattavat
löytyä ensimmäisenä valikoimistamme. Douron alueelle harvinaisempi Syrah ja poikkeuksellisesti
lajikeviininä valmistettava Tinta Roriz ovat sellaisia, jotka tuovat ansiokkaat
kuriositeetit alueellisen repertuaariin.
 |
| Viiniministeri veden äärellä. |
Paluu Portoon
Alunperin oli tarkoitus että kuljen junalla Ferraon
asemalta takaisin Portoon mutta sainkin kyydin Ritalta, joka oli luontevasti matkalla
takaisin Portoon. Matkan aikana keskustelimme Portugalista ja sen kulttuurista
sekä kansanluonteesta. “Olen ylpeä maastamme ja kansastamme”, Rita totesi.
Tämän rohkeuden saattoi hänestä selkeästi havaita, ja jollaista me mielestäni tarvittaisiin
myös Suomessa.
Rita ehdotti vielä lopuksi näyttää minulle merimaiseman
ja kävimme mutkan ennen hotellille ajoa Atlantin rannalla. Epäonneksemme juuri
vähän ennen saapumista tuli sakea sumu ja meritunnelma jäi tuoksun varaan, joka
on tyypillisen suolainen ja täysin pokkeava muutaman kilometrin etäisyydellä
olevasta vanhan kaupungin jokivarren aromimaailmasta.
Saavuin lopulta hotellilleni
Pestana Vintage Portoon, jonka sijainti lienee ehdottomasti yksi upeimpia
Portossa. Sviittini parvekkeelta oli suorat näkymät niin joelle kuin sen
vastarannalle Vila Nova de Gaian kellareille puhumattakaan etuvasemmalla
majesteettisesti sijainneesta Luis I –sillasta, joka on yksi Porton
keskeisimpiä maamerkkejä. Upeista maisemista huolimatta olin sen verran puhki jo
reissun tähänastisesta antimista, että päätin ottaa kiltisti myöhäisen siestan
päiväunien parissa.
 |
| Douro-joki ja Luis I -silta Porton kaupungissa. |
Yhteenveto Douron vierailusta
Vierailu Douro Boysin tiloilla toi lyhyessä ajassa
valtavan kokemusmäärän sekä tuottajista että alueen viinikulttuurista. En tiedä
oliko sattumaa mutta jälkikäteen ajateltuna järjestys tuottajalta seuraavalle
oli juuri oikea ajatellen viinityylien poikkeavuutta. Jokainen toi tavalla tai
toisella aina kontrastin suhteessa edelliseen ja seuraavaan.
Jos mieli tekee matkustaa Douron alueelle niin
kannattaa huomioida tilojen ja majoitusten sijainnit liikkumisen kannalta.
Auton vuokraaminen on varsin yleistä mutta tieverkosto on melko kiemuraista.
Siksi junamatkustamisessa on puolensa useastakin syystä: 1) Douro-joen vartta
pitkin liikkuessa upeat maisemat viinirinteineen hahmottuvat hienosti. 2)
Lyhyet tilausajot tai taksit juna-asemilta tiloille ovat järjestettävissä varsin
kohtuullisin hinnoin. 3) Kukaan seurueesta ei joudu ikävään kuskin rooliin
muiden nauttiessa viinitarjonnasta.
Mitä ylemmäksi Douro-vartta pitkin liikutaan muuttuu
ilmasto keskimäärin kuumemmaksi ja kuivemmaksi. Lisäksi luonnonkauneudet
nousevat aurinkoisella säällä arvoonsa mikäli sinne asti jaksaa piipahtaa. Toki
nähtävää löytyy lähempääkin ja idyllisiä kyliä jokivarressa ovat mm. Peso da
Regua ja Pinhao. Kaikesta huolimatta Douron nousee edukseen luontokohteena ja
siinä viinitarhat ovat keskeisessä asemassa. Arkkitehtoniset nähtävyydet sekä
museot ja kirkot voi reissulla kohdistaa Porton kaupunkiin.
Sään puolesta alkusyksy sadonkorjuun puolesta on usein sopiva ajankohta joskin tiloilla voi olla kiireistä tuohon aikaan. Hyvässä tapauksessa saattaa pian päästä polkemaan rypäleitä omin jaloin. Omalla reissullani kävi hieman huono tuuri sään puolesta kun edeltävät viikot olivat olleet aurinkoisia ja kuivia. Lokakuussa sateen mahdollisuus on kuitenkin normaalia suurempi.
Porton vierailusta lisää matkapäiväkirjan toisessa osassa lähiaikoina.
