Perjantaiparlamentti: Burgundi

Perjantaiparlamentin syksy aloitettiin perinteikkäällä Burgundilla. Aistinvaraiset vaihtoehdot olivat Alkon valikoimasta, josta löytyy kelpo yksilöitä mutta sen repertuaarin monipuolisuudella ja laaja-alaisuudella ei voi valitettavasti kyseisen klassisen alueen suhteen tällä hetkellä ylpeillä. Tähän Viiniministeri vaatii pikaisesti konkreettista kehitysaskelta.

Istunnon burgundilaiset vieri vieren.

Klassisuuden keskellä

Ranskan Burgundi jo olemassaolollaan herättää aina kunnioitusta viinimaailmassa. Siihen löytyy varmasti syynsä. Pitkän historian lisäksi sen viineissä erottuu edukseen mm. sensitiivisyys, selkeys sekä parhaimmillaan viiniensä varsin pitkäikäinen kellarointi. Ne ovat usein haastavia maistajilleen mutta kärsivällisyys usein palkitaan.

On mielenkiintoista pohtia miten sinänsä tiiviille Côte d'Orin alueelle ja yhtälailla pohjoiselle Chablis- tai eteläiselle Mâconnais -alueelle ovat kokonaisuudessaan pesiytyneet kaksi keskeistä rypälettä Chardonnay ja Pinot Noir.  Nämä hallitsevat lähes yksinomaan maakunnan rypälevalikoimaa  luoden rypäleillään referenssit koko viinimaailmaan. valkoisen Aligoten ja punaisen Gamayn luodessa pienet otoksensa.

Myönnettäköön että Burgundin alueiden, ala-alueiden ja niiden palstojen ulkoaoppiminen vaatii usein vuosikausien vihkiytymisen aiheeseen. Esimerkiksi Côte d'Orin alueen 31 Grand Cru palstaa ja 635 Premier Cru palstaa voivat viedä Viiniministeriltäkin hetkisen aikaa.

Palstoista huolimatta Burgundin viinivalmistuksessa on oltava joitakin tarkoin varjeltuja salaisuuksia, koska muuten on vaikea ymmärtää sitä,  kuinka eräät arvostetuimmista tuottajista saavat huonoina vuosinakin normaalitason palstoilta laatua aikaiseksi. Vastaavasti on tuottajia, joiden lopputulos ei Grand Cru -viineissäkään aina vakuuta vaikka vuosikertakin voi olla normaali. Tuottajia joiden viinejä olen toistuvasti saanut todistaa huikeiksi lajissaan ovat olleet mm. Domaine Armand Rousseau, Domaine Dennis Mortet ja Domaine des Comtes Lafon.

Ongelman ytimessä

On mielenkiintoista pohtia miten kotimaan markkinoille Burgundin viinit ovat pesiytyneet varsin rajatusti. Syitä voi luetella loputtomiin: Kulttiviinit ovat kalliita. Ei löydy ostovoimaa. Viinit vaativat yleisesti kypsytystä -> Eivät avaudu nuorena. Edellyttävät riskisijoitusta kuluttajalta. Ovat tiukkoja sellaisenaan. Ja niin edelleen. Syitä vai tekosyitä?

Tätä syytä on silti vaikea ymmärtää kun vertaa valikoimia muissa pohjoismaissa puhumattakaan Aasian markkinoista. Alkon valikoimassa on 22 punaviiniä ja 37 valkoviiniä. Näistä yhteensä 43 on perusvalikoiman viinejä. Vastaava luku esimerkiksi naapurimaan Systembolagetissa on tällä hetkellä 365 eli määrä on noin 8,5 kertainen. Näistä punaviinejä 209 ja valkoviinejä 139 mutta onpahan vielä 14 kuohuvaa sekä yksi rosee. Pelkästään Burgundin alueelta. Kun tähän summaan lisätään vielä ruotsalaisten tilausvalikoiman osuus suhteessa Suomen kokonaismäärään, on suhdeluku jo yli 12-kertainen.

Analyysin paikka

Punaisten vuoro 

Pikainen analyysi

Testasimme Perjantaiparlamentin Burgundi-illassa kolme valkoviiniä ja neljä punaviiniä. Alkusokkona oli eteläisemmän Beaujolaisin alueen Gamay-rypäleestä valmistettu punainen. Valkoviinit edustivat sijainniltaan kolmea keskeistä eri aluetta Chablis, Meursalt (Côte de Beaune) ja Viré-Clessé (Mâconnais). Trio edusti kouluesimerkkien tavoin miniatyyrisessa muodossa Burgundin Chardonnayta.

Punaisten kaarti oli kokonaisuudessaan Cote d'Dorin esimerkkejä. Näistä kaksi eli Nuits-Saint Georges ja Vosne-Romanée edustivat pohjoisempaa Côte de Nuits'n aluetta ja Pommard sekä Savigny les Beaune eteläisempää Côte de Beaunen aluetta. Kolme neljästä olivat vuosikertaa 2011 ja yksi puolestaan 2008. Tämä jo huomattava ero aistinvaraisesti vaikutti kenties ratkaisevasti siihen että vanhempi yksilö saavutti punaisista eniten kannatusta maistelijoiden keskuudessa.

Viiniministerin tilaisuuksissa maistellaan alustuksen jälkeen viinit sokkona, jonka jälkeen kukin osallistuja saa jakaa viineille yhteensä kolme pistettä haluamallaan tavalla. Esim. 10 osallistujaa = 30 pistettä. Viiniministeri puolestaan antaa arviot viineille kansainvälisen 100 pisteen asteikon mukaisesti. Tämän puolesta on todennäköistä, että suurin osa viineistä sijoittuu Maanantaiklubin hintakategoriassa pisteiden 80-90 välimaastoon ja Perjantaiparlamentissa puolestaan 85-95 välille.

Valkoisten kärkikaksikko

Maistelun tulokset

Kulta (valkoinen)

Viré-Clessé J-F. Thenevet 2009

http://www.alko.fi/tuotteet/911197/

Valkoisten voittaja oli kauniisti kehittyneen keltainen ja mielestäni erittäin valmista juotavaksi. Tuoksussa oli yllättävän paljon trooppista hedelmää ja vaniljaa, jonka puolesta jopa hieman epätyypillinen burgundilainen, vaikka Mâconnaisin alueella sitä ilmenee jonkin verran. Myös maksu runsaan hedelmäinen, jossa voita, karamellia ja hunajaa.

Viiniministerin pisteet 91-92

Kulta (punainen)

Rodet Clos de Thorey Monopole 2008, 49,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/486147/

Osallistujien suosikki jo hieman kehittynyt mutta edelleen kehitysvaiheessa oleva. Sen aromeissa tulivat esiin niin punaiset marjat kuin yrttisyys mutta hieman jopa vegetaalisuus, joista nousivat esiin mm. aurinkokuivattu tomaatti ja paprika. Jälkimaun hapokkuus oli jo kohtuullisen pehmeä mutta silti kantava.

Viiniministerin pisteet 90

Hopea

Olivier Leflaive Meurault Les Clos 2013, 54,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/535817/

Hopea ei ollut häpeä koska se oli jopa Viiniministerin illan suosikki. Toisaalta varsin nuori Meursault on jo jopa nautittavissa hieman modernimman tyylin tammikypsytyksen vuoksi mutta se ei silti riko alkuperän omaa luonnettaan. Siinä oli mukavasti esillä tuoksussa sekä sitrushedelmiä että purkkipersikkaa positiivisessa mielessä. Maun rakenteessa myös runsaasti voin aromia ja suutuntumassa kermaisuutta. Suosittelen kellaroimaan noin viisi vuotta jollei enemmänkin.

Viiniministerin pisteet 92

Pistesijat

Savigny Les Beaune Les Narbantos 2011 (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/946207/

Pidin punaisista eniten tästä hieman Beaunen vähemmän tunnetumman 1er Cru alueen viinistä, joka ei vielä ole valmista kuten eivät kovin monet muutkaan näin nuoret vakavasti otettavat Burgundin punaiset. Siinä kuitenkin löytyi eniten potentiaalia punaisten aromien ja mausteisuuden puolesta.

Viiniministerin pisteet 91-92

Joseph Drouhin Vosne-Romanée 2011

http://www.alko.fi/tuotteet/460177/

Maistelun arvokkain viini oli verrattain mykässä vaiheessa maistelun aikana. Kenties olisi vaatinut pidempää karahvointia, koska viimeinen tilkka jonka maistoin illan päätteeksi tuntui olevan jo aukeamaan päin. Sen vuoksi ehkä arviot saattoivat jäädä alakanttiin arviointivaiheessa. Silti perusominaisuuksiltaan yksi klassisimmista maistelun viineistä.

Viiniministerin pisteet 90p

Louis Jadot Pommard 2011, 39,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/418397/

Pommardin alueen viinit ovat usein varsin poikkeuksellisia kuten tämän viinin hieman rotevammat ja rustiikkisemmat piirteet osoittivat. Siinä oli hyvällä tavalla ruosteisuutta punaisten marjojen seassa, lakritsilla ja aniksella ja jopa curryaromilla höystettynä.

Viiniministerin pisteet 90p

Domaine William Fevre Chablis 2014, 23,50€ (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/952507/

Chablis'n huipputuottajan perusosastoa, jossa hyvää potentiaalia mutta näin nuorena ei avaudu täysin oikeuksiinsa tuntuvan hapokkuuden ja sitruksisuuden myötä. Vuosi pari niin tilanne voi olla jo paljon antavampi.

Viiniministerin pisteet 88-89p

Alkusokko

Joseph Drouhin Moulin-à-Vent 2014, 14,99€

http://www.alko.fi/tuotteet/432037/

Kepeä ja vähemmän hapokas Gamay sopii parhaiten mietojen kylmien liharuokien ja sienien seuraksi mutta aperitiivina hieman haastava.

Viiniministerin pisteet 85p

Yhteenveto

Maistelun pohjalta kävi selväksi että Burgundin viinit vaativat selvästi aikaa kellarointiin ja karahvointiin. Vaikka vastuu tästä on luonnollisesti kuluttajalla niin toivoisi että tiettyjä hetkiä varten myös Alko auttaisi asian harrastajia tuomalla valikoimiinsa hieman jo kehittyneitä yksilöitä. 

Vaikka ymmärrän että kysyntä ei pienessä maassamme ole Aasian tasoa niin viinikulttuurin pedagogiikan kannalta voitaisiin valikoimaa kasvattaa laajempaan tuottajavalikoimaan kuin hieman ikääntyneempiin ysilöihin. Kyllä ne jossain vaiheessa kauppansa tekee ottaen huomioon Alkon  hintavampien viinien usein kohtuullisen katteen maailmanmarkkinahinnoissa. Niin pitkään kuin monopoli on valta-asemassaan niin se edellyttäisi myös enemmän vastuuta viinikulttuurin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Muuten toiminta muodostuu ennen pitkään tarpeettomaksi.

Maanantaiklubi - Sauvignon Blanc saa syvyyttä tammisuudesta

Eräs maailman tunnetuimmista valkoviinirypäleistä Sauvignon Blanc herättää usein jo ennakkoon tunteita. Osa rakastaa sen selkeää vihersävytteistä identiteettiä, kun toisien mielestä sen läpitunkeva kissanpissamaisuus tulee suorastaan korvista ulos. Maistelu osoitti pienessä mittakaavassa kuitenkin uusia mahdollisuuksia perinteisen lajikkeen uudelle heräämiselle.

Sauvignon Blanc-viiinejä kirkkaissa väreissään.

Luonnollisen raikkaana vai tammen kanssa

Sauvignon Blanc on rypälearomiensa puolesta usein varsin selkeä arvattavaksi sokkona. Sen tyypillisä aromeja ovat mustaherukan lehti, karviainen, nokkonen, lime, minttu sekä monet vihersävytteiset hedelmät ja yrtit. Näitä korostava usein reilu hapokkuus ja jäännössokeriltaan hyvin kuiva maku.

Kun Sauvignon Blanc saa hieman tammikypsytystä seurakseen niin johan muuttuu ääni kellossa. Vivahteet alkavat viedä enemmän trooppisia hedelmiä kohti ja tuoda mukanaan hieman karamellin vivahteita sekä pähkinäisyyttäkin. Tämä tyyli oli selkeästi havaittavissa Maanantaiklubillakin nousevaksi piirteeksi.

Kompaviinit sekoittivat pakan

Rypäleen alkuperää pidetään sekä Ranskan Loiren että Bordeaux'n alueilla. Sen tunnetuinta seutua lajikeviininä on Loiren yläjuoksun Sancerren ja Pouilly-Fumén kylät. Näistä molemmista oli esimerkki, joskin ensimmäinen klassisen raikkaana ja jälkimmäinen selkeästi tammitettuna. Bordeaux'n alueella rypäle esiintyy pääosin sekoitteena Semillon rypäleen kanssa osin Muscadellen kera. Tästä oli myös yksi esimerkki pienenä hämäyksenä. Maistelun toinen kompa oli peräisin Espanjan Galiciasta. Viini edusti Albarino-rypälettä Rias Baixasin alueelta. Sen raikkaus ja hapokkuus vastaavat Sauvignon Blancia mutta aromit eroavat kuitenkin selvästi. Uuden maailman esimerkit olivat Uudesta-Seelannista ja Chilestä.

Maistelun viinit maistelujärjestyksessään.

Maistelun suosikit

Viiniministerin maanantaiklubilla alustuksen jälkeen viinit maistellaan sokkona, jonka jälkeen kukin osallistuja saa jakaa viineille yhteensä kolme pistettä haluamallaan tavalla. 

Maanantaiklubilla joukosta poikkeavat eroittuivat osittain edukseen, jolloin tuttu ja klassinen Sauvignon Blancin tyyli jäi altavastaajaksi. Kaiken kaikkiaan maistelua pidettiin tekniseltä laadultaan suhteellisen tasaisena ja viiniministerin omat pisteetkin asettuivat sadan pisteen asteikolla skaalalle 86-91 eli kaikki olivat varsin. Maistelun voittaja oli kuitenkin ylivoimainen ja samalla kallein. Alla olevat mitalit ovat jaettuna osallistujien pisteytyksen perusteella. Mukana myös Viiniministerin arviot.

Kulta

Pouilly-Fume La Demoiselle de Bourgeois 2009, 31,00€

http://www.alko.fi/tuotteet/942247/

Viiniministerin pisteet 91p.

Viini oli kauniin keltainen jo ulkonäöltään. Sen tuoksussa tuli välittömästi esiin viini passionhedelmää kuin papaijaa, jota sävyttivät maussa lime, minttu ja jopa korianteri. Maussa hienostunut tammisuus antoi lisää pituutta ja runsasta jälkimakua hedelmäisyydelle. Kokonaisuudessaan nautiskeltavaksi sellaisenaankin. Mielestäni tällä hetkellä ehkäpä elinkaarensa huipulla.

Voittajaviini hymyili kirkkaan keltaisena.

Hopea (jaettu)

Craggy Range Te Muna Road Vineyard Sauvignon Blanc 2014, 17,38€

http://www.alko.fi/tuotteet/593467/

Viiniministerin pisteet 88p.

Raikkaan vihertävä Uuden-Seelannin SB, joka oli runsaine aromeineen varsin mallikelpoinen esimerkki rypäleen uuden maailman tyylistä. Väriltään tuore ja hennon vihertävä.  Aromimaalima oli täynnä nokkosta, karviaista, sitruksisuutta, mustaherukan lehteä. Hapokas rakenne jätti kaipaamaan vaikkapa ajankohtaan sopivia rapuruokia.

Hopea (jaettu)

Terras Gauda O Rosal 2015, 18,74€

http://www.alko.fi/tuotteet/549207/

Viiniministerin pisteet 88p.

Albarino-rypäle pomppasi esiin jaetun hopean arvoisesti. Sen hapokkuuden alta löytyi enemmän perisikkaa, appelsiinin kuorta, yrttejä mangoa ja hieman myös teemäisyyttä. Enemmistö maistelijoista huomasi tämän hämäyksen, mutta se sai silti  osansa pisteistä. Viinissä on myös jonkin verran paikallisia rypäleitä Loureiro ja Caino Blanco- rypälelajikkeita.

Pistesijat

Castillo de Molina Reserva Sauvignon Blanc 2015, 10,79€

http://www.alko.fi/tuotteet/958027/

Viiniministerin pisteet 86p.

Maistelun edullisin viini toimi hyvänä vertailuna arvokkaampiin kun se saavutti alkuvuodesta Vuoden viinit -kilpailussa päätittelin oman sarjansa ylivoimaisuudellaan. Tällä kertaa se jäi hieman parempiensa varjoon. Omaleimaisuutta toi joukossa varsin suoraviivainen parsan aromi, joka herätti monien huomion. Myöskin viherpippuria oli havaittavissa poikkeavana piirteenä.

Chateau Tour de Calens 2014, 17,94€

http://www.alko.fi/tuotteet/512987/

Viiniministerin pisteet 89p.

Bordeaux'n Gravesin alueen esimerkki oli luonteeltaan yllättävän valmista nautittavaksi parivuotiaaksi. Reilusti tammitettu viini muistutti osittain voittajaviiniä mutta hieman raskaampaan tyyliin. Tässä viinissä makua ja luonnetta luo Semillon -rypäle, jota Bordeaux'n alueella sekoitetaan perinteisesti Sauvignon Blancin kanssa. Erikoista tässä viinissä oli että puoli vuotta sitten testaamaani samaan viiniin verrattuna viini oli jo paljon kehittyneempi ja tasapainoisempi kuin aiempi kokemukseni siitä. Aromimaailmassa oli niin trooppista hedelmää, appelisiininkuorta ja leikattua ruohoa tammikypsytyksen mukanaan tuoman toffeen kera. Itse olisin nostanut viinin tässä maistelussa mitaleille asti.

Domaine Franck Millet Sancerre 2015, 18,89€

http://www.alko.fi/tuotteet/565157/

Viiniministerin pisteet 87p.

Tuore loirelainen Sauvignon Blanc ei välttämättä juhlinut sellaisenaan uuden maailman helposti nautittavien seurassa ja siksi kilpailu oli hieman armoton. Yhteinen näkemys osallistujien kanssa oli kuitenkin, että viini esitti paremmin luonnettaan kun sai seurakseen tarjolla ollutta lohisalaattia ja vuohenjuustoa. Luulen että potentiaalia on kun antaa hetken aikaa kypsyä vielä kellarissa.

Alkusokko

Saint Clair Vicar's Choice Sauvignon Blancc Bubbles Brut 2015, 15,30€

http://www.alko.fi/tuotteet/591767/

Viiniministerin pisteet 85p.

Kauden avajaismaistelun alkusokkona oli teeman mukaisesti Sauvignon Blanc -kuohuviini. Tässä oli perinteisen korkin sijasta kierrekorkki, mikä lienee yleistymään päin kuplivien parissakin. Viininä raikas ja selkeä aperitiivi.

Testasimme Sauvignon Blancin seurana myös kahta vuohenjuustoa ja yhtä lampaan maidosta tehtyä juustoa. Näistä kunniamaininnan ansaitsee kotimainen Juustoportin GR Grand Reserve 8-10kk, joka osoittautui maukkaaksi niin sellaisenaan kuin viinien seurana. Myös ranskalainen Chevre Melusine ja italialainen Pecorino Stagionato toimivat hyvin.


Maanantaiklubi jatkuu 19.9. aiheella Itävalta, jolloin tutustumme maan eri rypäleisiin. Maanantaiklubille  ja moniin muihinkin iltoihin on vielä tilaa, joten lämpimästi tervetuloa tutustumaan aistinvaraisesti viinimaailmaan Viiniministerin opastamana! Kauden istuntoaikataulun löydät osoitteesta http://viiniministeri.blogspot.fi/2016/08/syksyn-2016-istunto-ohjelma.html.

Ilmoittautumiset osoitteeseen info@viiniministeri.fi.

Selonteko: Rheingau - Georg Breuer

Kesäloman päätteeksi Viiniministeri teki ennen Frankfurtista lähtevää lentoa pikavisiitin tunnin junamatkan päässä sijaitsevaan Rüdesheimin kauniiseen pikkukaupunkiin. Siellä hän tutustui viinitalo Georg Breuerin viineihin. 

Aurinkoiset Rüdesheimin viinirinteet

Etelärinteiden auringossa

Saksan Rheingau tunnetaan yhtenä Rieslingin keskeisenä alueena. Siellä tuotannosta yli 80 % on valmistettu kyseisestä rypälelajikkeesta. Toiseksi eniten noin 10% valmistetaan Spätburgenderia (Pinot Noir) ja loput jakaantuvat muiden valkoisen rypäleiden kesken, kuten Grauer Burgunder (Pinot Gris).

Rüdesheim on Rheingaun tunnetuin kaupunki ja se vetää runsaasti niin saksalaisia kuin kansainvälisiä turisteja. Leveä jokivarsi heijastaa kauniisti aurinkoa, josta viinirinteetkin hyötyvät. Kaupungin länsireunasta alkaen etelärinteet muuttuvat jyrkemmiksi ja ottavat vastaansa runsaasti valokylpyä. Vastaavia luonnonlahjoja ei Euroopan keskeisistä viinimaista löydy kovinkaan monesta paikkaa. Akkiseltään arvioituna vain läheinen Moselin alue ja sen mutkittelevat jokirinteet sekä Pohjois-Rhônen Hermitage tulevat suoraan mieleeni vastaavista hyötynäkökohdista.

Reinin varren etelärinteet ovat Rheingaun ydinaluetta

Saavuttuani junalla Rüdesheimiin niin matkan varrelle jäi monia alueen keskeisiä viinitarhoja. Esimerkiksi Hochheimin ja Hattenheimin tarhat olivat junan ikkunasta kuin tarjottimella. Eltvillen kohdalla tarhat ovat jo huomattavasti kauempana radasta.

Uuden sukupolven viinitalo

Asemalta oli Georg Breuerille noin 10 minuutin kävelymatka, joskin suunnistin ensin talon väärälle rakennukselle kunnes sain puhelinsoiton jälkeen henkilökohtaisen opastuksen vinoteekkiin. Langan päässä oli Theresa Breuer, joka on päättäväisesti ottanut talon johdon haltuunsa verrattain nuoresta iästä huolimatta. Hän oli valmistanut vierailua varten läpileikkauksen heidän viineihinsä alkaen ensin Spätburgunderista. Kiireinen johtaja joutui jatkamaan työpäiväänsä toiseen kohteeseen akuuttien haasteiden vuoksi mutta hänen äitinsä Rita Breuer jatkoi kanssani tutustumista valkoviinien parissa.

Johtaja Theresa Breuer
viinitynnyriin ikuistettuna

Kellarimestari Markus Lundén ja Rita Breuer

Georg Breuerin viinitalo on perustettu jo vuonna 1880. Heidän kellarimestarinaan toimii Theresan tavoin samaa ikäkaartia edustava Markus Lundén. Markus on työskennellyt jo yli 10 vuoden ajan, joten tilanne ei kuitenkaan enää ole uusi. Hän esitteli Viiniministerille kellarin lisäksi heidän mielenkiintoista palstakarttaansa. Viinitilan 34 ha sijaitsevat tasaisesti lukuisilla hyvillä palstoilla. Kaikkia parhaitakaan ei välttämättä käytetä vuosittain viineihin vaan alueluokitusten puitteissa tehdään tilanteen mukaan sopivimmat sekoitukset vuosikerrasta riippuen.

Kuivan Rieslingin kärkikaartia mutta paljon muutakin

Laadukkaita Rieslingejä parhailta palstoilta

Vaikka sekä Rheingaun että Georg Breuerin lippulaivat esiintyvät yleensä Rieslingin muodossa niin talon 22 viinin portfolio sisältää sitä vain puolet. Aiemmin mainittujen rypäleiden lisäksi kuriositeetteina olivat sellaiset lajikkeet kuin Orleans ja Heunisch. Testattuani jälkimmäistä, joka tunnetaan myös nimellä Gouais Blanc, ilahduin sen persoonallisuudesta. Tiettävästi Rieslingistäkin polveutunut Heunisch -11 muistutti jopa hedelmäisyydeltään enemmän Grauburgunderia ja mausteisuudessa Itävallassa paremmin tunnettua Grüner Veltlineria. Orleans jäi odottamaan vielä seuraavaa kertaa. Aistittava juurevuus parhaiden palstarieslingien parissa oli huipputasoa. Näistä eniten vaikutusta tekivät Berg Rottland -13 ja Terra Montosa -14. Eroista huolimatta molempien rapea hedelmäisyys ja Rieslingille ominainen vahamaisuus oli hienovaraisen mausteisuuden kanssa miellyttävää jo näinkin nuorena. Ne kestävät ehdottomasti hyvin säilytettynä aikaa kellarissakin vuosikausia. Punaisista Spätburgunder "B" -02 oli pullotettu magnumeihin (1,5l) ja tulos oli vakuuttavaa. Katsoisin että tällä hetkellä juuri huipussaan mutta saattaa olla sitä myös myöhemmin.

Harvinaisesta Heunisch-rypäleestä tehty valkoviini

Kotimaisen monopolin valikoimassa Georg Breuerin viinejä on näkynyt aika ajoin mutta tällä hetkellä ei niitä harmikseni ole tarjolla. Tilanne on kokonaisuudessaan varsin heikko myös Rheingaun viinien vakiovalikoimassa, joita on tällä hetkellä ainoastaan viiden viinin verran. Naapurialue Rheinhessenin vaihtoehdot ovat määrällisesti kolminkertaiset, joten jonkinlainen korjausliike olisi paikallaan.

Kokonaisarvioni Georg Breuerin viineistä on varsin korkea. Talon tyyli liikkuu hienosti sekä tradition että innovatiivisuuden välimaastossa. Erittäin kuivat rieslingit, joissa tasapainoinen happorakenne vie hedelmäisyyttä pitkälle jälkimakuun on juuri sitä mitä Rheingaun viineiltä toivookin. Silti vuosikerrat ovat lyhyen vertailun perusteella keskenään omaleimaisia muutakin kuin olosuhteiden johdosta. Uskallusta kokeiluihinkin löytyy perinteitä kunnioittaen. Uskon vahvasti että on syytä tarkistaa tämä kohde useamminkin jos mahdollista.

Syksyn 2016 istunto-ohjelma

Klubista Kabinettiin ja Komiteasta Parlamenttiin

Viiniministerin istunnoilla tutustaan viinikulttuurin erilaisiin teemoihin. Ilta aloitetaan alkusokkoviinillä, jonka jälkeen Viiniministeri alustaa teeman mukaisella luennolla. Sen jälkeen tutustaan aistinvaraisesti 6-7 eri viiniin sekä itsenäisesti analysoiden että yhdessä keskustellen. Maistelun ohessa pientä purtavaa esim. juustojen ja leikkeleiden muodossa. Istunnot alkavat kaikkina iltoina klo 18.00 ja niiden kokonaiskesto on noin 2,5h/ilta.

Paikka ja ilmoittautuminen

Paikkana on Nomad Cellars osoitteessa Annankatu 22, Helsinki. Tilasta löytyvät viinilasit ja muut maisteluun tarvittavat materiaalit. Tilaisuuteen sisältyvät myös PowerPoint -esitys ja tarvittava muu oppimateriaali. Osallistujille suositellaan kuuden kerran (Maanantaiklubi) ja/tai kolmen kerran kokonaisuuksia (Keskiviikkokomitea ja Perjantaiparlamentti). Mikäli on estynyt yksittäiselle kerralle niin osallistujat voivat vapaasti rekrytoida itselleen sijaisen. Estymisen vuoksi osallistumismaksua ei palauteta. Jos ilmoittautumisia on runsaasti etusijalle menevät kokonaispaketin hankkijat. Hinnat sisältävät alv. 24%. Jokaiseen maisteluun otetaan max. 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen sähköpostina osoitteeseen info@viiniministeri.fi.

Iltoihin sisältyvät osallistumismaksut laskutetaan ensimmäisen kerran yhteydessä. Erikseen laskutettavat materiaalikustannukset (sisältäen viinit ja juustot) jaetaan sentin tarkkuudella läsnäolevien osallistujien kesken, joista maksu suoritetaan illan päätteeksi korttimaksulaitteella. Esim. sairastumistapauksissa ei materiaalimaksua veloiteta poissaolon vuoksi. Jos et ole aiemmin osallistunut Viiniministerin tapahtumiin niin laitathan ilmoittautuessasi laskutus- ja jäsenrekisteriä varten perustiedot: nimi, osoite, matkapuhelin ja s-posti.

Maanantaiklubi

Maanantaiklubin lähtökohtana on tutustua ennakkoluulottomasti maailman viinikulttuuriin laidasta laitaan. Maistelun viinit edustavat edullisempaa kategoriaa keskimäärin 12-25€ hintaryhmässä.

Kuuden kerran paketti 99€ tai yksittäinen kerta 20€ + materiaalimaksut 15-25€/kerta

29.8. Sauvignon Blanc

Useimmille tuttu rypälelajike, joka jakaa runsaasti mielipiteitä. Vihersävytteiset marjapensaat ja yrtit ovat ominaisia aromeille. Tunnistatko erot uuden ja vanhan maailman kesken? Muuttaako tammikypsytys rypäleen luonnetta?

19.9. Itävalta

Niin Rieslingstä kuin Grüner Veltlinerista paremmin tunnettu Itävalta on jo pitkään kunnostautunut myös punaisten parissa. Tutustumme eri alueisiin molemmissa väreissä.

3.10. Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikan rypälevalikoima on muutakin kuin Pinotagea. Persoonallisuutta alkaa löytyä viineistä enenevissä määrin. Tunnetko jo nousevat viinialueet?

31.10. Pinot Noir

Ohutkuorinen ja herkkä Pinot Noirin tunnistaa usein jo läpinäkyvästä väristä lasissa.  Pääpaino uuden maailman valikoimalla.

14.11. Sangiovese

Italian yksi merkittävimpiä omia rypäleitä. Sen tunnetuinta aluetta on Toscana ja Chianti Classico. Tämän lisäksi monia muita esimerkkejä ympäri Keski-Italiaa.

28.11. Väkevöidyt viinit

Portviinit, madeirat, sherryt etc. Viileiden ilmojen maukkaat lämmittäjät. Tunnistatko tyylit kun laitetaan sokkona samaan riviin?

Keskiviikkokomitea

Keskiviikkokomitean istunto-ohjelma keskittyy ruokaviiniaiheisiin. Teemat ovat ajankohtaisia ja illan aikana pyritään löytämään ruokien ja viinien kesken parhaat yhdistelmät. Viinit edustavat noin 20-40€ hintaryhmää.

Kolmen kerran paketti 49€ tai yksittäinen kerta 20€ + materiaalimaksut 25-40€/kerta

7.9. Sadonkorjuun seuraksi

Kun sato on valmis niin sitä kannattaa nauttia kunnon viinien parissa. Etsimme sopivia kumppaneita niin kasvis- kuin sieniruoille. Maistelu sisältää sekä valko- että punaviinejä.

26.10. Riistaruokien kumppanit

Riistaruoat kaipaavat usein rinnalleen punaviinejä. Miten hapot ja tanniinit vaikuttavat kokonaisuuteen? Tukevatko tiettyjen rypäleiden aromit makuja eri tavalla.

23.11. Pimeyden särvit

Kun illat pimenevät niin viinitkin vahvistuvat. Haemme viiniesimerkkejä runsaan täyteläisistä ja voimakkaan rotevista viineistä.

Perjantaiparlamentti

Perjantaiparlamentissa valmistaudutaan kohti viikonloppua tyylikkäillä aiheilla ja viineillä. Tutustumisen kohde on klassisissa viinialueissa ja niiden rypäleissä. Illan viinit ovat noin 30-60€ arvoisia.

Yhteensä 3 krt, 49€ (yksittäinen kerta 20€) + materiaalimaksut 35-55€/kerta

2.9. Burgundi

Burgundin Chardonnay ja Pinot Noir ovat käsitteitä, jotka luovat referenssit muille. Näitä pidetään eräinä viinimaailman hienoimpina viineinä, jotka parhaimmillaan kestävät vuosikymmeniä päästäkseen parhaaseen loistoonsa.  

7.10. Kastilia-León

Espanjan eräs merkittävistä viinialueista on Kastilia-León, jossa painopiste on punaviineillä. Tutustumme Aistinvaraisesti esimerkkeihin mm. Ribera del Dueron, Toron ja Ruedan ala-alueisiin.

11.11. Champagne

Maailman arvostetuin juoma ei juuri esittelyjä kaipaa. Cuvée vai Vintage? Blanc de Blancs vai Blanc de Noirs? Näihin ja moniin muihin käsitteisiin tutustumme niin teoriassa kuin käytännössä.

Kansliakabinetti

Kanslian kabinetissa voidellaan osallistujia hyvässä hengessä ja iloisessa seurassa erityisteemoin. Kansliassa on varauduttu tilaisuuteen myös syömisten suhteen.

1 krt, 25€ + materiaalimaksut 30-40€

1.12. (to) Joulupöydän juomat

Joulupöytä on usein tarjonnaltaan varsin laaja. Mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon juomavalinnoissa? Maistelu sisältää sekä viinejä että oluita.

Keskiviikkokomitean haastajaviini yllätti Perjantaiparlamentin! Kuinka tässä näin kävi?

Kevätkauden lopuksi Viiniministeri toteutti Keskiviikkokomitean ja Perjantaiparlamenttien avajaisistunnot, joiden teemana oli Supertoscana. Istuntoviinit olivat järjestäen nautinnollisia ellei muutama jopa klassikkoainesta. Kuitenkin haastaja vei potin klassikkojen nenän edestä.

Perjantaiparlamentin supertoscanalaiset.
Villa Cafaccio Cortaccio 2005 (2. oik.) kiilasi yllätysvoittajaksi.

Molemmissa maisteluissa kaikki viinit testattiin ja arvioitiin sokkona. Vaikka osallistujat olivat komitean ja parlamentin suhteen täysin eri henkilöt niin silti molempiin saatiin yhteinen voittaja. Koska keskiviikon voittaja oli niin selkeän ylivoimainen, päätin kokeeksi hankkia saman pullon vertailun vuoksi myös perjantaille. Niinhän siinä sitten kävi että Villa Cafaccio Cortaccio 2005 päihitti koko parlamentin.

Viiniministeri teki molemmissa maisteluissa oman arvionsa siitä yksilöstä, joka oli maisteltavana. Sen vuoksi seuraavassa on arviot erikseen molemmista maisteluista. Lukija voi huomata kuinka erojakin löytyy ja jälkimmäisessä jopa pisteen verran enemmän. Mielestäni jälkimmäinen oli aavistuksen verran runsaampi ja varsinkin yli kymmenvuotiaissa viineissä pullokohtaiset erot voivat olla merkittäviäkin. Molemmat pullot olivat erittäin hyvässä kunnossa ja se näkyi myös hyvissä pisteissä. Pieni merkitys on toki silläkin mitä viinejä on ympärillä ja miten ne vaikuttavat aisteihin vaikka vedellä ja leivällä neutralisoidaan suuta jatkuvasti.

Kansainväliset rypälelajikkeet vs. Sangiovese

Supertoscanalaiset viinit saivat alkunsa jo vuonna 1968 kun alettiin valmistamaan ensimmäistä Sassicaia-viiniä Tenuta San Guidon viinitilalla Toscanan Bolgherissa. Viini valmistettiin Cabernet Sauvignon ja Cabernet Franc rypäleistä toscanalaisille tutumman Sangiovesen sijaan. Muutama vuosi myöhemmin 1971 Piero Antinori kehitti Tignanello-viinin jota alkuun valmistettiin yksinomaan Sangiovesesta mutta vuodesta 1978 alkaen siihen on sekoitettu Cabernet Sauvignonia.

Toscanan uusi viinityyli nousi suhteellisen nopeasti viinimaailman tietoisuuteen uudella tyylillään, joka poikkesi merkittävästi tunnetuista Chiantin viineistä. Käsitteen Supertoscana loi tiettävästi 80-luvulla amerikkalainen viinikriitikko Robert J. Parker jr. Vaikkakin merkittävä osa kuuluisista supertoscanalaisista viineistä valmistetaan Bolgherin alueella Toscanan länsiosassa niin alue ei rajoita määrittelyä. Nykyisin supertoscanalaisiksi kutsutaan väljästi ne toscanalaiset punaviinit, joihin on sekoitettu merkittävä osa tai ovat yksinomaan valmistettu kansainvälisistä rypälelajikkeista. Näitä ovat esimerkiksi Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc, Petit Verdot ja Syrah.

Haastajista lippulaivoihin

Viiniministerin haaviin eksyi sen verran useita Supertoscanalaisia että valikoima oli jaettava kahteen eri maisteluun. Tällöin keskittyminen viinien yksilöityyn antiin oli huomattavasti helpompaa. Jaoin maistelusisällön tällä kertaa teknisesti hintakategorian mukaisesti. Keskiviikkokomiteaan tulivat noin 25-45 euron viinit kun puolestaan Perjantaiparlamentissa olivat vuorossa 50-150 euron arvoiset herkut.

Ensi syksynä Keskiviikkokomitea keskittyy ajankohtaisiin ruokateemoihin laadukkaiden viinien ohjaamina ja Perjantaiparlamentti puolestaan enemmän klassikkoviineihin. Maanantaiklubilla käydään niin tuttuja kuin erikoisempia viiniaiheita ympäri maalima. Näistä lisää seuraavassa blogissa. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan maukkaisiin istuntoihin Viiniministerin opastamana!

Kaikki on rivissä valmiina arviontia varten.

Arviot

Supertoscana I (Keskiviikkokomitea)

Keskiviikkokomitean kandidaatit.

1. Cabreo Il Borgo 2012, 37,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/456127

Tummanpunainen ja syvä mutta suhteellisen tuore reuna. Tuoksussa tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa ja yrttisyyttä, jotka seuraavat myös maun aromeissa. Jälkimaussa myös havaittavissa vaniljaisuutta sekä luumua. Olemukseltaan täyteläinen ja melko tanniininen.

Jo noin vuosikymmenen ajan Alkon valikoimissa uskollisesti viihtynyt Cabreo Il Borgo on toisaalta potentiaalinen mutta maisteltu vuosikerta hieman ujonoloinen ja odottaa avautumistaan. Tällä hetkellä valikoimissa on jo vsk 2013. Rypälekoostumuksena Sangiovese ja Cabernet Sauvignon.

Maistelun pisteet 3p. Viiniministeri 89p.

2. Aia Vecchia Sor Ugo 2012, 29,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/431677

Tummanpunainen ja hieman kehittynyt väri. Tuoksun kehittynyt marjaisuus tuo mieleen niin tumman kirsikan kuin kuivatut hedelmät. Maussa varsin rapeat tanniinit, jotka ryhdittävät marjaisuutta mukavasti. Kokonaisuutena erittäin tasapainoinen ja yllättävän nautittava ja valmis jo tällä hetkellä. Paranee ruoan kanssa.

Maistelun yksi edullisimmista viineistä oli omaa kärkikaartiani ja sijoittui toiseksi kokonaisuudessaan. Sekoitus rypäleistä Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc ja Petit Verdot eli niin sanottu bordeauxblendi.

Maistelun pisteet 4p. Viiniministeri 92p.

3. Castello di Ama Haiku 2011, 40,70€ (erikoisvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/474497

Väriltään syvän tummanpunainen. Tuoksu hieman sulkeutunut mutta herukkainen ja yrttinen. Verrattain hapokkaassa maussa sekä punaisia että tummia sävyjä. Selkeiten tulee esiin mustaherukka. Kokonaisuutena nuori.

Haiku herätti ennakkoon paljon odotuksia. Ihan runomittaan ei silti päästy. Viini oli hinta-laatu suhteeltaan lievä pettymys, koska se jätti paljon arvailun varaan. Alkon kuvauksen lupaama "vivahteikas, pitkä" ei osunut tarpeeksi kohdalleen. Mielestäni pullo oli kuitenkin kunnossa ja ihan nautittavissa muttei taistellut tällä kertaa kärkisijoista. Rypälesekoituksena oli Cabernet Sauvignon, Merlot ja Sangiovese.

Maistelun pisteet 2p. Viiniministeri 90p.

4.  La Vite Lucente 2010, 34,90€ (erikoisvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/476147

Erittäin syvän tummanpunainen. Alkutuoksussa luumua ja tummaa kirsikkaa sekä hieman boysenmarjaa ja vaniljaa. Maku seuraa tuoksua. Mukana erittäin reilut tanniinit ja kehittynyt marjaisuus. Hyvin nautittavissa mutta kehittynee vielä suotuisasti.

Viinitalon kakkosviini oli yllättävänn rehevässä kunnossa. Esimerkiksi saman viinin -13 jota olin juuri maistelun alla testannut ei yllä toistaiseksi lähellekään kehittyneisyydessään. Rypäleinä Merlot 75% ja Sangiovese 25%.

Maistelun pisteet 1p. Viiniministeri 91p.

5. Farnito Camponiccio 2007, 24,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/461477

Tummanpunaisen ja syvä, jossa kehittynyttä reunaa. Tuoksussa selkeä nahkaisuus sekä runsas herukkaisuus. Tummasävytteinen maku sisältää marjaisuuden lisäksi yrttisyyttä ja hieman tuoksun nahkaisuutta ja jopa tyylikästä balsamicoa.

Tässäkin jo vuosikerta ehtinyt vaihtua sitten maistelun kaksi vuotta nuoremaan (-09) mutta ainakin maistelun viini oli jo täysin valmist,a joten kannattaa nauttia se pian jos kellarista löytyy. Maistelun edullisin viini, jossa erittäin hyvä hinta-laatusuhde. Rypäleinä Sangiovese ja Cabernet Sauvignon.

Maistelun pisteet 1p. Viiniministeri 91p.

6. Villa Cafaccio Cortaccio 2005, 36,50€ (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/935677

Väriltään lähes mustanpunainen ja todella syvä. Tuoksussa runsas marjaisuus, mausteisuutta minttua, vaniljaa ja mokkaisuutta. Hienostuneen tammisessa maussa myös tummaa marjaa, erityisesti mustaherukkaa. Suutuntumaltaan tanniininen ja erittäin täyteläinen. Hyvä tasapaino ja hedelmähapporakenne sekä varsin pitkä.

Maistelun täysin ylivoimainen voittaja oli sataprosenttinen Cabernet Sauvignon. Rypäleestä riipppumatta tai riippuen viini oli myös huomattavasti runsaampi verrattuna kanssakilpailijoihinsa. Viini on tällä hetkellä kenties parhaassa vaiheessaan, joten kannattaa hankkia ja nauttia pian.

Maistelun pisteet 10p. Viiniministeri 92p.

Supertoscana II (Perjantaiparlamentti)

Ornellaia 2011 kultaisessa kuosissaan.

1. Antinori Tignanello 2012, 72,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/934197

Tummanpunainen ja syvähkö väri. Tuoksussa tummaa kirsikkaa, setriä, yrttisyyttä, punaherukkaa sekä hieman nahkaa ja tervaa. Maku on täyteläinen ja tanniininen mutta kohtalaisen pyöreä. Aromeiltaan tummasävytteinen sekä hieman mansikkainen.

Maistelun aloittajana toimi todellinen klassikko, joka oli varsin nuori. Tämän parhaat hetket voivat löytyä vasta vuosien kuluttua. Hinta on varsin korkea nykyisin. Muistan kun vielä 10 vuotta takaperin viiniä sai hintaan 25€. Arvo liki kolminkertaistunut. Puolet nykyisestä hinnasta olisi mielestäni vielä sopiva laadun puolesta.

Maistelun pisteet 4p. Viiniministeri 91p.

2. Le Serre Nuove dell'Ornellaia 2012, 48,00€

http://www.alko.fi/tuotteet/935227

Tummanpunainen, kehittynyt ja syvä väri. Makean marjaisa, jossa  kypsää luumua, herukkaa, hieman minttua, kirsikkaa ja kukkaisuuttakin. Maultaan hedelmäinen ja hieman vaniljainen sekä melko pitkä. Hyvät tanniinit.

Viini tunnetaan Tenuta dell'Ornellaian kakkoviininä mikä ei ole kuitenkaan lainkaan kehto. Intensiivisyytensä puolesta viini oli tanniineiltaan hieman valmiimpikin vaikka voikin kestää hyvin pitkää kellarointia. Alkon valikoimiin on jo vaihtunut uusi vuosikerta 2013. Bordeauxsekoite Merlot, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc ja Petit Verdot. Sarjan edullisin viini vastasi mielestäni hintaansa.

Maistelun pisteet 3p. Viiniministeri 92p.

3. Oreno 2009, 64,00€ (tilausvalikoima)

Ei enää Alkon valikoimassa

Tummanpunainen, jossa reunassa kehittynyttä tiilenpunaisuutta. Tuoksussa tummia marjoja mustaherukasta luumuun sekä kahvista nokisuuteen. Ei kuitenkaan voimakkaalla vaan enemmän hillityllä tyylillä. Maussa setriä, mustaherukkaa ja tervapastillia. Täyteläinen tanniininen ja kohtalaisen pitkä jälkimaku.

Vuosikerran puolesta odotettavissa olisi ollut enemmänkin mutta ehkä parhaat ajat vielä odottavat itseään muutamien vuosien päästä. Oreno on Tenuta Sette Pontin lippulaivaviini, jonka rypäleinä ovat Merlot, Cabernet Sauvignon ja Petit Verdot.

Maistelun pisteet 4p. Viiniministeri 91-92p.

4. Ornellaia 2011, 149,00€ (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/901197

Erittäin tummanpunainen ja lähes musta erittäin syvä väri. Myös tuoksumaailma musta- ja tummasävytteinen marjaisuudeltaan. Aromeissa myös yrttejä, sikarilaatikkoa ja nahkaisuutta. Tanniinit ovat varsin voimakkaat ja tuoreet. Maussa setriä, mustaherukkaa, kahvia, tupakkaa. Kokonaisuudessaan erittäin tyylikäs ja pitkä.

Maistelun arvokkain viini oli nuoresta iästään huolimatta todella huikea kokemus. Tuntui kun se olisi auennut lasissa useiden tuntien jälkeenkin entistä monimuotoisemmaksi. Koska viini on niin nuori niin suosittelen "älä tee tätä kotona" menetelmää toistaiseksi vaan hanki nyt ja avaa vasta kymmenen vuoden päästä. Vuosikertaa yleisesti ei Bolgherissa pidetä niin korkeana kuin paria edellistä mutta ainakaan Ornellaian tasoa se ei ole merkittävästi haitannut. Talon 30-juhlavuoden kunniaksi maistelussa oli mukana kultaisella juhlaetiketillä varustettu pullote. Rypäleinä Cabernet Sauvignon 51%, Merlot 32%, Cabernet Franc 11% ja Petit Verdot 6%. Tällä hetkellä myynnissä vuosikerta 2012.

Maistelun pisteet 6p. Viiniministeri 94-95p.

5. Guado al Tasso 2011 (tilausvalikoima), n. 77€

Ei enää Alkon valikoimassa

Tummanpunainen ja syvä. Alussa tuoksu hento mutta alkaa vähitellen avautumaan runsaaseen suuntaan. Tuoksussa kirsikkaa, luumua, kinuskia, paprikaa ja eukalyptysta. Maussa enemmän tumma marjaisuutta sekä multaisuutta. Erittäin rapeat ja ryhdikkäät tanniinit.

Antinorin viinitalon Bolgherin ykkösviini, jonka rypäleinä Cabernet Sauvignon 65%, Merlot 30% ja Syrah 5%. Jälkimmäisen osuus pieni mutta oleellinen. Tässäkin viinissä Ornellaian tavoin huikea potentiaali. Kellariin.

Maistelun pisteet 6p. Viiniministeri 93-94p.

6. Villa Cafaccio Cortaccio 2005, 36,50€ (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/935677

Erittäin syvä ja kehittynyt tummanpunainen väri. Tuoksussa kahvia, setriä, sikarilaatikkoa, vaniljaa ja mustaherukkaa. Täyteläinen ja tasapainoisien tanniininen sävyttämä m aku vastaa tuoksua.

Keskiviikkokomitean voittaja otti kärkisijan myös Perjantaiparlamentissa, joskaan ei yhtä ylivoimaisesti. Tämä kuitenkin alleviivaa viinin erinomaisuutta siitäkin syystä että istunnoissa ei tällä kertaa ollut yhtään samaa henkilöä. Eräs syy varmasti löytyy siitäkin että viini oli huomattavasti muita vanhempi ja samalla kehittyneempi nautittavaksi tällä hetkellä. Viiniä on vielä jonkin verran saatavilla mutta kannattaa olla melko ripeä jos näinkin edullisesta löydöstä haluaa nauttia.

Maistelun pisteet 9p. Viiniministeri 93p.

7. Luce 2012, 99,90€ (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/938307

Tummanpunainen ja erittäin syvä. Tuoksu erittäin vaniljainen, boysenmarjainen ja toffeinen. Viestii runsaasta tammen käytöstä. Tanniininen maku myös vahvasti tuoksun mukainen lisättynä luumulla. Selkeän suoraviivainen.

Viinitalon ykkösviini oli huomattavasti tuhdimpi edellisen maistelun pikkuveljeensä nähden. Tyylillisesti oltiin jo lähes uudessa maailmassa paksun täyteläisyyden ja tammisuuden suhteen. Tämäkin viinitalo juhli etiketissään 20 vuoden kunniakasta taivaltaan.

Maistelun pisteet 3p. Viiniministeri 92p.

Juhannusviinien varmat valinnat

Taas on keskikesän juhlan aika ja mikä olisikaan parempi aika grillaamiseen. Myös grilliviinit huutavat itseään mukaan juhliin. Seuraavassa Viiniministerin valinnat tämän vuoden juhannukseen.

Juhannus on juhla-aikaa joten viinitkin voivat olla juhlan mukaisia. Sen vuoksi tämän juhannuksen viinit eivät ole juuri alimpien hyllyjen tuotteita vaan parinkympin ympärillä hintakategorialtaan liikkuvia.

En kiellä etteivätkö hanaviinit sopisi juhannuksen ulkoilmaan oikein hyvin. Ulkoistan niiden suositukset tällä kertaa Ilkka Sirénin kirjoittamaan Anna-lehden tuoreimman numeron "Hanat auki!" -artikkeliin, jossa on sopivia suosituksia. Kuohuviinien en ottanut tähän mukaan mutta niiden ystäville puolestaan todettakoon ettei ole hetkeä johon samppanja ei sopisi. Viiniministeri toivottaa suositusten myötä kaikille valoisaa ja iloista juhannusta!

Roseeviiniä niin kirkkaassa päivänvalossa kuin keskiyön auringossa

Chateau Saint Hilaire Prestige 2015, Ranska, 18,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/463807/

Provence on Viiniministerin vakiosuosikki kun puhutaan klassisista roseeviineistä. Ne ovat usein raikkaammillaan reilusti viilennettynä niin sellaisenaan kuin merellisten salaattien ja useiden äyriäis- ja kalaruokien seurassa. Suositusviini on rehellisen raikas ja aromeiltaan jopa valkoista Sauvignon Blancia etäisesti muistuttava vaikka sen rypäleet ovatkin punaiset Grenache ja Syrah.

Sateen tai sumun keskellä Rieslingiä

Grans-Fassian Catherina Riesling 2014, Saksa, 17,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/584377/

Jos sää ei suosi niin siihen sopiva vaihtoehto löytyy puolikuivasta Moselin Rieslingistä, josta löytyy alkuperälleen erittäin tyypillisiä ominaisuuksia ei ja happorakenne tukee mainiosti kypsää makeutta. Aromeissa niin sitrusta, omenaa, vahamaisuutta sekä mineraalisuuttakin. Eli sitä märkää kiveä jota viime juhannuksena sai haistella jo ulkoilmassakin. Ja vaikka paistaisikin niin kyllä tämä sopii silloinkin niin seurusteluun kuin monenlaisten kesäruokien seurana. Riesling on moniottelija.

Yksin tai hyvässä seurassa sopii täyteläinen Soave

Dal Cero Vigneto Runcata 2012, Italia, 22,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/574497/

Jos grillaat niin kanaa kuin nieriää niin silloin tämä viini on valintasi. Usein Italian Veneton alueella valmistetut Soavet mielletään neutraaleiksi, hapoikkaiksi ja hieman jopa vivahteettomaksi. Tämä Garganega-rypäleestä valmistettu viini tekee vahvasti poikkeuksen. Tammikypsytyksen seurauksena viini kerää itseensä maukkaasti jopa Chardonnay-tyylistä melonia ja persikkaa joskin myös rypäleelleen tyypillistä mantelia ja sitrusmaisuutta. Parhaimmillaan avattuna. Seuraavana päivänä ei enää yhtä rehevä. Runcata on juhannuksena omiaan myös omaehtoiseen nautiskeluun.

Grilli kuumaksi Kalifornian auringolla

Renwood Clarion 2011

http://www.alko.fi/tuotteet/495517/

Tässä on täyteläisyyttä runasiden punaviinien ystäville. Vaikka intensiivinen hedelmärkenne on suuntäyttävä niin tanniinit ovat erittäin pehmeitä eivätkä kuivata suuta kovin paljon. Siksi viini sopiikin paremmin monenlaisille suhteellisen kypsille grillatuille lihoille kunhan muistaa öljytä niitä marinadilla riittävästi säilyttäen mehukkuutensa. Kalifornian punaviini on pääosin rypäleistä Zinfandel ja Syrah, joten paksua olemusta on vaikea välttää.

Punertavaa pihviä kiitos

Wynns Black Label Cabernet Sauvignon 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/452157/

Kun grillauksen kohokohta on medium entrecotessa niin australialainen Coonawarran Cabernet Sauvignon on yllättävän klassinen. Usein ausseille tyypillistä hillomaisuutta ei juuri ole vaan sopivan rustiikkinen rakenne on jopa varsin napakka. Siksi se hakee tukea kunnon pihvistä ja vaikkapa täyteläisistä kastikkeista.

Maanantaiklubi: Viinimaat Top 10 jälkeen

Kevään viimeinen Maanantaiklubi kiersi ympäri maailmaa. Aiheena olivat harvemmin vastaan tulevat niin perinteiset kuin erikoiset viinimaat.

 

Luokkakuva vasemmalta alkaen:
Japani, Uruguay, Kanada, Unkari, Luxemburg, Libanon, Uruguay ja Kreikka.

Libanonista Luxemburgiin ja Kanadasta Kreikkaan

Maistelimme sokkona ja positiiviseksi yllätykseksi monet arvaukset osuivat hyvinkin oikeaan. Maanantaiklubin koulutus on selvästi alkanut tuottaa tulosta. Tällaisen tehtävän suorittaminen onnistuneesti on haaste kenelle tahansa ammattilaisillekin.

Maistelumme oli sinänsä leikkimielinen haaste koska siinä annettiin mahdollisuus arvata maisteltavan viinin alkuperä yli 10 000 km ohi todellisuuden. Annoin osallistujille listan mahdollisista viinimaista ja viineihin käytettävistä rypäleistä. Ne olivat seuraavat:

Kaikilla osallistujilla oli edessään joukko kryptisiä maita ja rypäleitä.

Vaikka vaihtoehtoja oli 14 kumpaakin niin oli ilo havaita että klubilaisten kova koulutus on tuottanut jo tulosta, koska useiden viinien kohdalla tuli monia oikeita veikkauksia ja vieläpä parikin löytyi ensiarvauksella mm. Unkarilaisen, Luxemburgilaisen ja Kreikkalaisen kohdalla. Viiniministeri onnittelee oikein veikanneita!

Alkusokko vai alkusokki

Alkusokkona oli tarjolla kaksi toisistaan poikkeavaa punaviiniä, joista ensimmäisenä japanilainen Takahata Winery Pinot Noir 2011 ja toisena uruguaylainen Filgueira Proprium Tannat 2011.  Nämä viinit laittoivat heti maistelijansa aistinystyrät ulalle kun välttämättä joka päivä tule vastaan näin erikoisia esimerkkejä.

Japanissa Pinot Noir on hieman nouseva mutta silti melko harvinaislaatuinen rypäle. Tämä viini oli elinkaarensa huipussaan ja hieman sen jo ohittanutkin mutta silti erittäin nautinnollinen ja rypäleelleen tunnistettavissa jo värinkin puolesta. Uruguayn Tannat on hyvin tiivis ja tanniininen mutta oli mukavasti kehittynyt ja paksu olemukseltaan.

Näiden viinien mielenkiinto oli niiden vastakohdissaan. Näin jälkeen päin jäi harmittamaan kun tiiviin istuntoaikataulun puitteissa jäi ottamatta kuva viinien ulkonäöstä rinnakkain koska siinä olisi ollut pedagogisesti vallan mainio esimerkki punaviinien ulkonäön erilaisuudesta. Parempaa ulkonäkövertailua ei heti tule mieleen.

1. Twenty Three Unoaked Chardonnay 2011, Kanada

Ei saatavilla Alkon valikoimasta.

Väriltään kellertävä ja eloisa, jonka tuoksussa kehittynyttä hedelmäisyyttä mutta yhtälailla yrttisyyttä ja kasvisperäisyyttä. Maussa sitrusta, persikan kiveä, greippiä, parsaa ja sahramia.

Tämä kanadalainen tammettamaton Chardonnay on jo hieman ohittanut parhaan päivänsä mutta silti nautittavissa. Hedelmä on kehittynyt mutta hapot eivät kantaneet enää riittävän pitkälle. Todennäköisesti parhaimmillaan 2-3 vuotiaana.

Osallistujien pisteet 1p ja Viiniministerin pisteet 86p.

2. Oremus Mandolas Dry Furmint 2011, Unkari

Ei saatavilla Alkon valikoimasta.

Varsin kellertävä ja reunaltaan jopa kehittynyt väri. Tuoksu on runsaan hedelmäinen sisältäen omenaa, aprikoosia, hunajaa,  mantelia, voita ja karamellia. Maku on rehevä ja trooppisen hedelmäinen ja hunajainen.

Maistelun unkarilainen esimerkki yllättää sillä että viini on kehittynyt 5-vuotiaana huippuunsa. Furmint on Unkarissa yleinen rypäle, jota usein nautitaan nuorena kuivana ja hapokkaana mutta kuten esimerkki osoittaa, niin tällaisia voi myös hieman kellaroida ja siten syventää makumaailmaa entisestään.

Osallistujien pisteet 14p ja Viiniministerin 89p.

3. Coteaux de Schengen Pinot Blanc 2012, Luxemburg

Poistunut Alkon valikoimasta.

Väri kalpean viherkeltainen mutta aromit yllättävät; runsaan vahamainen, heinäinen, yrttinen ja rehevän kukkainen. Maussa myös karviaista, parsaa, olkea sekä kehittynyttä sitrusta. Muistuttaa kokonaisuudessaan etäisesti Rieslingiä.

Kolmas valkoinen on peräisin Luxemburgista. Aiemmat kokemukseni viinin osalta olivat varsin neutraaleja, mutta tuntui kuin nyt 4-vuotiaana viini olisi saanut itselleen siivet joilla lentää. Maistelun toinen pulloista oli kevyesti korkkivikainen, joten jaoimme testin vuoksi molemmista pulloista 20 hengelle osamäärät, jotta huomattiin millaiset erot tunkkaisen ja luonnollisen välillä ilmenevät rinnakkain. Arviot perustuivat paremmalle pullotteelle.

Osallistujien pisteet 6p ja Viiniministerin 88p.

4. Chateau Musar Hochar 2009 (tilausvalikoima), Libanon, 24,70€,

http://www.alko.fi/tuotteet/949267

Punainen ja melko syvä väriltään. Tuoksussa punaisia kehittyneitä marjoja sekä yrttejä, paprikaa, jasmiinia, tupakkaa ja jopa öljylampun vivahdetta. Maku on sekä hapokas että tanniininen. Kohtalaisen täyteläinen maku seuraa tuoksun punaisia marjoja. Lisäksi nahkaa, paahteisuutta ja hieman suklaata. Kantava jälkimaku.

Punaiset alkoivat ryhdikkäästi Libanonista. Tämä viini on jo valmis juotavaksi mutta kestää vielä vuosia eteenpäinkin. Suosittelen sen karahvoimista ennen maistelua, jotta aukeaa nopeammin. Tämä viini oli maistelun ainoa sekoite, jonka koostumus oli peräisin rypäleistä Cabernet Sauvignon, Carignan ja Cinsault. Maistelun henkilökohtainen suosikkini.

Osallistujien pisteet 4p ja Viiniministerin 90p.

5. Garzon Tannat 2013, Uruguay, 13,98€

http://www.alko.fi/tuotteet/433137

Erittäin syvän tummanpunainen väri. Tuoksussa intensiivisesti tummia marjoja, boysenmarjaa ja luumua. Täyteläisessä maussa pehmeät tanniinit, jossa runsaasti makeaa hillomaisuutta. Kokonaisuutena melko suoraviivainen.

Illan toinen uruguaylainen poikkeaa alkusokkona olleesta edeltäjästään varsin lempeällä tanniinirakenteella. Usein kun Tannat-rypäleestä tehtyihin viineihin yhdistetään voimakkaat parkkihapot. Viini keräsi kuitenkin eniten osallistujaääniä, joten kansa on äänestänyt ja pulinat pois, vaikka Viiniministeri antoikin viinille suhteellisesti neutraalimmat arviot. Viinin eduksi kääntyi punaisten joukossa se että ilman ruokaa siinä oli lähestyttävin kokonaisuus. Juustojen kanssa muutkin avautuvat runsaammin.

Osallistujien pisteet 18p ja Viiniministerin 87p.

6. Kir-Yianni Ramnista Xinomavro, Kreikka, 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/479227

Rubiininpunainen ja melko syvä väri. Maussa tummia marjoja, yrttejä sekä hapankirsikkaa. Melko täyteläisessä maussa tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa ja hieman viikunaa. Jättää ikeniin melko voimakkaat tanniinit, jotka kantavat jälkimaussa.

Kreikkalainen Xinomavro-rypäleestä tehty viini on varsin vakavasti otettava ja kelpaa monenlaisten liharuokien ja juustojen seuraksi. Yrttisyyden ja marjaisuuden pohjalta sitä voisi sokkona veikata myös naapurimaahan Italiaan ja sen keskiosiin.  

Osallistujien pisteet 7p ja Viiniministerin 89p.