Juhannusviinien varmat valinnat

Taas on keskikesän juhlan aika ja mikä olisikaan parempi aika grillaamiseen. Myös grilliviinit huutavat itseään mukaan juhliin. Seuraavassa Viiniministerin valinnat tämän vuoden juhannukseen.

Juhannus on juhla-aikaa joten viinitkin voivat olla juhlan mukaisia. Sen vuoksi tämän juhannuksen viinit eivät ole juuri alimpien hyllyjen tuotteita vaan parinkympin ympärillä hintakategorialtaan liikkuvia.

En kiellä etteivätkö hanaviinit sopisi juhannuksen ulkoilmaan oikein hyvin. Ulkoistan niiden suositukset tällä kertaa Ilkka Sirénin kirjoittamaan Anna-lehden tuoreimman numeron "Hanat auki!" -artikkeliin, jossa on sopivia suosituksia. Kuohuviinien en ottanut tähän mukaan mutta niiden ystäville puolestaan todettakoon ettei ole hetkeä johon samppanja ei sopisi. Viiniministeri toivottaa suositusten myötä kaikille valoisaa ja iloista juhannusta!

Roseeviiniä niin kirkkaassa päivänvalossa kuin keskiyön auringossa

Chateau Saint Hilaire Prestige 2015, Ranska, 18,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/463807/

Provence on Viiniministerin vakiosuosikki kun puhutaan klassisista roseeviineistä. Ne ovat usein raikkaammillaan reilusti viilennettynä niin sellaisenaan kuin merellisten salaattien ja useiden äyriäis- ja kalaruokien seurassa. Suositusviini on rehellisen raikas ja aromeiltaan jopa valkoista Sauvignon Blancia etäisesti muistuttava vaikka sen rypäleet ovatkin punaiset Grenache ja Syrah.

Sateen tai sumun keskellä Rieslingiä

Grans-Fassian Catherina Riesling 2014, Saksa, 17,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/584377/

Jos sää ei suosi niin siihen sopiva vaihtoehto löytyy puolikuivasta Moselin Rieslingistä, josta löytyy alkuperälleen erittäin tyypillisiä ominaisuuksia ei ja happorakenne tukee mainiosti kypsää makeutta. Aromeissa niin sitrusta, omenaa, vahamaisuutta sekä mineraalisuuttakin. Eli sitä märkää kiveä jota viime juhannuksena sai haistella jo ulkoilmassakin. Ja vaikka paistaisikin niin kyllä tämä sopii silloinkin niin seurusteluun kuin monenlaisten kesäruokien seurana. Riesling on moniottelija.

Yksin tai hyvässä seurassa sopii täyteläinen Soave

Dal Cero Vigneto Runcata 2012, Italia, 22,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/574497/

Jos grillaat niin kanaa kuin nieriää niin silloin tämä viini on valintasi. Usein Italian Veneton alueella valmistetut Soavet mielletään neutraaleiksi, hapoikkaiksi ja hieman jopa vivahteettomaksi. Tämä Garganega-rypäleestä valmistettu viini tekee vahvasti poikkeuksen. Tammikypsytyksen seurauksena viini kerää itseensä maukkaasti jopa Chardonnay-tyylistä melonia ja persikkaa joskin myös rypäleelleen tyypillistä mantelia ja sitrusmaisuutta. Parhaimmillaan avattuna. Seuraavana päivänä ei enää yhtä rehevä. Runcata on juhannuksena omiaan myös omaehtoiseen nautiskeluun.

Grilli kuumaksi Kalifornian auringolla

Renwood Clarion 2011

http://www.alko.fi/tuotteet/495517/

Tässä on täyteläisyyttä runasiden punaviinien ystäville. Vaikka intensiivinen hedelmärkenne on suuntäyttävä niin tanniinit ovat erittäin pehmeitä eivätkä kuivata suuta kovin paljon. Siksi viini sopiikin paremmin monenlaisille suhteellisen kypsille grillatuille lihoille kunhan muistaa öljytä niitä marinadilla riittävästi säilyttäen mehukkuutensa. Kalifornian punaviini on pääosin rypäleistä Zinfandel ja Syrah, joten paksua olemusta on vaikea välttää.

Punertavaa pihviä kiitos

Wynns Black Label Cabernet Sauvignon 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/452157/

Kun grillauksen kohokohta on medium entrecotessa niin australialainen Coonawarran Cabernet Sauvignon on yllättävän klassinen. Usein ausseille tyypillistä hillomaisuutta ei juuri ole vaan sopivan rustiikkinen rakenne on jopa varsin napakka. Siksi se hakee tukea kunnon pihvistä ja vaikkapa täyteläisistä kastikkeista.

Maanantaiklubi: Viinimaat Top 10 jälkeen

Kevään viimeinen Maanantaiklubi kiersi ympäri maailmaa. Aiheena olivat harvemmin vastaan tulevat niin perinteiset kuin erikoiset viinimaat.

 

Luokkakuva vasemmalta alkaen:
Japani, Uruguay, Kanada, Unkari, Luxemburg, Libanon, Uruguay ja Kreikka.

Libanonista Luxemburgiin ja Kanadasta Kreikkaan

Maistelimme sokkona ja positiiviseksi yllätykseksi monet arvaukset osuivat hyvinkin oikeaan. Maanantaiklubin koulutus on selvästi alkanut tuottaa tulosta. Tällaisen tehtävän suorittaminen onnistuneesti on haaste kenelle tahansa ammattilaisillekin.

Maistelumme oli sinänsä leikkimielinen haaste koska siinä annettiin mahdollisuus arvata maisteltavan viinin alkuperä yli 10 000 km ohi todellisuuden. Annoin osallistujille listan mahdollisista viinimaista ja viineihin käytettävistä rypäleistä. Ne olivat seuraavat:

Kaikilla osallistujilla oli edessään joukko kryptisiä maita ja rypäleitä.

Vaikka vaihtoehtoja oli 14 kumpaakin niin oli ilo havaita että klubilaisten kova koulutus on tuottanut jo tulosta, koska useiden viinien kohdalla tuli monia oikeita veikkauksia ja vieläpä parikin löytyi ensiarvauksella mm. Unkarilaisen, Luxemburgilaisen ja Kreikkalaisen kohdalla. Viiniministeri onnittelee oikein veikanneita!

Alkusokko vai alkusokki

Alkusokkona oli tarjolla kaksi toisistaan poikkeavaa punaviiniä, joista ensimmäisenä japanilainen Takahata Winery Pinot Noir 2011 ja toisena uruguaylainen Filgueira Proprium Tannat 2011.  Nämä viinit laittoivat heti maistelijansa aistinystyrät ulalle kun välttämättä joka päivä tule vastaan näin erikoisia esimerkkejä.

Japanissa Pinot Noir on hieman nouseva mutta silti melko harvinaislaatuinen rypäle. Tämä viini oli elinkaarensa huipussaan ja hieman sen jo ohittanutkin mutta silti erittäin nautinnollinen ja rypäleelleen tunnistettavissa jo värinkin puolesta. Uruguayn Tannat on hyvin tiivis ja tanniininen mutta oli mukavasti kehittynyt ja paksu olemukseltaan.

Näiden viinien mielenkiinto oli niiden vastakohdissaan. Näin jälkeen päin jäi harmittamaan kun tiiviin istuntoaikataulun puitteissa jäi ottamatta kuva viinien ulkonäöstä rinnakkain koska siinä olisi ollut pedagogisesti vallan mainio esimerkki punaviinien ulkonäön erilaisuudesta. Parempaa ulkonäkövertailua ei heti tule mieleen.

1. Twenty Three Unoaked Chardonnay 2011, Kanada

Ei saatavilla Alkon valikoimasta.

Väriltään kellertävä ja eloisa, jonka tuoksussa kehittynyttä hedelmäisyyttä mutta yhtälailla yrttisyyttä ja kasvisperäisyyttä. Maussa sitrusta, persikan kiveä, greippiä, parsaa ja sahramia.

Tämä kanadalainen tammettamaton Chardonnay on jo hieman ohittanut parhaan päivänsä mutta silti nautittavissa. Hedelmä on kehittynyt mutta hapot eivät kantaneet enää riittävän pitkälle. Todennäköisesti parhaimmillaan 2-3 vuotiaana.

Osallistujien pisteet 1p ja Viiniministerin pisteet 86p.

2. Oremus Mandolas Dry Furmint 2011, Unkari

Ei saatavilla Alkon valikoimasta.

Varsin kellertävä ja reunaltaan jopa kehittynyt väri. Tuoksu on runsaan hedelmäinen sisältäen omenaa, aprikoosia, hunajaa,  mantelia, voita ja karamellia. Maku on rehevä ja trooppisen hedelmäinen ja hunajainen.

Maistelun unkarilainen esimerkki yllättää sillä että viini on kehittynyt 5-vuotiaana huippuunsa. Furmint on Unkarissa yleinen rypäle, jota usein nautitaan nuorena kuivana ja hapokkaana mutta kuten esimerkki osoittaa, niin tällaisia voi myös hieman kellaroida ja siten syventää makumaailmaa entisestään.

Osallistujien pisteet 14p ja Viiniministerin 89p.

3. Coteaux de Schengen Pinot Blanc 2012, Luxemburg

Poistunut Alkon valikoimasta.

Väri kalpean viherkeltainen mutta aromit yllättävät; runsaan vahamainen, heinäinen, yrttinen ja rehevän kukkainen. Maussa myös karviaista, parsaa, olkea sekä kehittynyttä sitrusta. Muistuttaa kokonaisuudessaan etäisesti Rieslingiä.

Kolmas valkoinen on peräisin Luxemburgista. Aiemmat kokemukseni viinin osalta olivat varsin neutraaleja, mutta tuntui kuin nyt 4-vuotiaana viini olisi saanut itselleen siivet joilla lentää. Maistelun toinen pulloista oli kevyesti korkkivikainen, joten jaoimme testin vuoksi molemmista pulloista 20 hengelle osamäärät, jotta huomattiin millaiset erot tunkkaisen ja luonnollisen välillä ilmenevät rinnakkain. Arviot perustuivat paremmalle pullotteelle.

Osallistujien pisteet 6p ja Viiniministerin 88p.

4. Chateau Musar Hochar 2009 (tilausvalikoima), Libanon, 24,70€,

http://www.alko.fi/tuotteet/949267

Punainen ja melko syvä väriltään. Tuoksussa punaisia kehittyneitä marjoja sekä yrttejä, paprikaa, jasmiinia, tupakkaa ja jopa öljylampun vivahdetta. Maku on sekä hapokas että tanniininen. Kohtalaisen täyteläinen maku seuraa tuoksun punaisia marjoja. Lisäksi nahkaa, paahteisuutta ja hieman suklaata. Kantava jälkimaku.

Punaiset alkoivat ryhdikkäästi Libanonista. Tämä viini on jo valmis juotavaksi mutta kestää vielä vuosia eteenpäinkin. Suosittelen sen karahvoimista ennen maistelua, jotta aukeaa nopeammin. Tämä viini oli maistelun ainoa sekoite, jonka koostumus oli peräisin rypäleistä Cabernet Sauvignon, Carignan ja Cinsault. Maistelun henkilökohtainen suosikkini.

Osallistujien pisteet 4p ja Viiniministerin 90p.

5. Garzon Tannat 2013, Uruguay, 13,98€

http://www.alko.fi/tuotteet/433137

Erittäin syvän tummanpunainen väri. Tuoksussa intensiivisesti tummia marjoja, boysenmarjaa ja luumua. Täyteläisessä maussa pehmeät tanniinit, jossa runsaasti makeaa hillomaisuutta. Kokonaisuutena melko suoraviivainen.

Illan toinen uruguaylainen poikkeaa alkusokkona olleesta edeltäjästään varsin lempeällä tanniinirakenteella. Usein kun Tannat-rypäleestä tehtyihin viineihin yhdistetään voimakkaat parkkihapot. Viini keräsi kuitenkin eniten osallistujaääniä, joten kansa on äänestänyt ja pulinat pois, vaikka Viiniministeri antoikin viinille suhteellisesti neutraalimmat arviot. Viinin eduksi kääntyi punaisten joukossa se että ilman ruokaa siinä oli lähestyttävin kokonaisuus. Juustojen kanssa muutkin avautuvat runsaammin.

Osallistujien pisteet 18p ja Viiniministerin 87p.

6. Kir-Yianni Ramnista Xinomavro, Kreikka, 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/479227

Rubiininpunainen ja melko syvä väri. Maussa tummia marjoja, yrttejä sekä hapankirsikkaa. Melko täyteläisessä maussa tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa ja hieman viikunaa. Jättää ikeniin melko voimakkaat tanniinit, jotka kantavat jälkimaussa.

Kreikkalainen Xinomavro-rypäleestä tehty viini on varsin vakavasti otettava ja kelpaa monenlaisten liharuokien ja juustojen seuraksi. Yrttisyyden ja marjaisuuden pohjalta sitä voisi sokkona veikata myös naapurimaahan Italiaan ja sen keskiosiin.  

Osallistujien pisteet 7p ja Viiniministerin 89p.

Avajaisistunnoissa tutustutaan supertoscanalaisiin - ilmoittautuminen avattu

Viiniministerin Keskiviikkokomitean ja Perjantaiparlamentin avajaisistunnot pidetään 18.5. ja 20.5. teemalla Supertoscana. Illan aluksi Viiniministeri alustaa luennolla, jonka jälkeen tutustaan aistinvaraisesti 6-7 eri viiniin sekä itsenäisesti analysoiden että yhdessä keskustellen. Istunnot alkavat molempina iltoina klo 18.00 ja illan kokonaiskesto on noin 2,5h.

Ei valkoviinejä tällä kertaa.

Ohjelma

Supertoscanailaisiksi viineiksi kutsutaan niitä viinejä, joissa Toscanan paikalliseen Sangiovese rypälelajikkeeseen on sekoitettu kansainvälisiä lajikkeita, kuten Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc tai Syrah. Viiniministerin supertoscanalaisiin viineihin mukaan luetaan myös ne alueen viinit, jotka ovat puhtaasti kansainvälisestä lajikkeesta/lajikkeista.

ke 18.5. Supertoscana I. Keskiviikkokomitean avaus käy läpi Toscanan viinialuetta ja sen ominaispiirteitä. Luennolla käydään läpi Supertoscanan käsitettä, lähihistoriaa ja sen rypälevariaatioita. Maistelussa tutustutaan viineihin hintaryhmästä 25-45€. Osallistujamäärästä riippuen tarjolla on kuusi punaviiniä sekä alkusamppanja. Maisteluun sisältyy myös valikoituja juustoja sekä leikkeleitä. Illan hinta on 49€/hlö (sis. alv 24%).

pe 20.5. Supertoscana II. Perjantaiparlamentin luento syventää keskiviikon aihepiiriä. Maistelun viinit sijoittuvat hintakategoriaan 50-150€. Mukana alkusamppanja ja kuusi punaviiniä sekä aiheeseen sopivat juustot ja leikkeleet. Illan hinta on 79€/hlö (sis. alv 24%).

Paikkana on Nomad Cellars osoitteessa Annankatu 22. Tilasta löytyvät viinilasit ja muut maisteluun tarvittavat materiaalit. Tilaisuuteen sisältyvät myös PowerPoint -esitys ja muu oppimateriaali. Molempiin maisteluihin otetaan max. 14 osallistujaa. Ilmoittautuminen sähköpostina osoitteeseen info@viiniministeri.fi.

Kun ilmoittaudut Viiniministerin tapahtumiin niin ilmoitathan ensimmäisellä kerralla henkilötiedot: 1) nimi, 2) osoite, 3) puhelinnumero ja 4) sähköposti. Paketti ei ole henkilökohtainen vaan esteen sattuessa voitte tarvittaessa pyytää vaikkapa ystävänne tilallenne. Laskutus tapahtuu viikkoa ennen tilaisuutta. Postilaskutuksesta 5€ laskutuslisä.

Maanantaiklubi: Cool Climate

Tämänkertaisella maanantaiklubilla tutustuttiin aihepiiriin, joka on varsin monikäsitteinen eikä avaudu välttämättä viinin ystäville välittömästi. Aihe on Cool Climate. Otimme pääpiirteittäin selvää mitä se tarkoittaa ja missä sellaista käytetään.

Cool Climate viinien ryhmäkuva.

Maantieteelliset ominaisuudet

Cool Climate on usein uuden maailman käsite viineille, joiden kasvuilmastossa päivittäinen keskilämpötila ei nouse suhteellisen korkeaksi. Missä todellinen ja suhteellinen raja sitten kulkee, vaihtelee hieman lähteestä riippuen.

Viileään ilmastoon vaikuttaa maantieteellisestä perusmuuttujista mm. sekä leveyspiiri että korkeus merenpinnasta laskettuna. Tällöin esimerkiksi eteläisellä pallon puoliskolla tulee korkeuden merenpinnasta pääsääntöisesti nousta mitä pohjoisemmaksi edetään. Toinen merkittävä tekijä on valtameren läheisyys ja sen mahdollistamat viileämmät tuulet, jotka tuovat köynnöksille helpotusta mahdollisiin korkeisiin päivälämpötiloihin.

Rypälevalikoima on varsin laaja viileän ilmaston suhteen vaikka voisi kuvitella esimerkiksi Rieslingin, Sauvignon Blancin tai Pinot Noirin olevan tällaiseen omiaan. Loppujen lopuksi yleisistä kansainvälistä rypäleistä Cabernet Sauvignon on harvoja, joihin ei Cool Climate viineissä usein törmää.

Maistelun viinit edustivat Australian New South Walesin sekä Chilen Casablancan ja San Antonion alueiden viinejä. Otos oli melko rajattu alueellisesti mutta viinien rypälevalikoima edusti kokonaisuudessaan 11 eri lajiketta sekotteineen.

Arviot

1. Rolling Pinot Grigio 2014, Australia

(ei saatavilla Alkosta)

Kellertävä nuori väri. Kepeä ja raikas mutta verrattain kohtalaiset hapot. Sekä tuoksussa että maussa hedelmäisyyttä, kuten omenaa ja päärynää. Sopii seurusteluun ja yleisviiniksi noutopöytään.

Osallistujien pisteet 2p ja Viiniministerin pisteet 84p.

2. Chasing Clouds Chardonnay Semillon Riesling 2013, Australia

(ei saatavilla Alkosta)

Kolmen rypäleen sekoituksessa oli tuoksussa havaittavissa niin mausteisuutta, yrttisyyttä kuin vahamaisuuttakin. Maussa tuli esiin myös sitrusominaisuuksia. Yleiskäyttöviini erilaisten kala- ja äyriäsiruokien seuraksi.

Osallistujien pisteet 2p ja Viiniministerin 85p.

3. Leyda Kadun Sauvignon Gris 2013, 11,89€, Chile

http://www.alko.fi/tuotteet/549837

Viherkeltainen ja eloisa väri. Tuoksussa yrttisyyttä ja runsaasti vihersävytteisiä ominaisuuksia Sauvignon Blancin tapaan. Näistä oli myös maussa erotettavissa mustaherukan lehteä, karviaista ja limeä. Maistelun valkoviineistä selkeä voittaja. Rehevät aromit erottuivat edukseen.

Osallistujien pisteet 15p ja Viiniministerin 87p.

4. Montes Limited Pinot Noir 2014, 11,95€, Chile

http://www.alko.fi/tuotteet/443697

Punainen, vaalea, melko läpinkyvä väriltään. Hieman myös sinertävää sävyä. Tuoksussa kirsikkaa, puolukkaa ja jopa kinuskia. Maultaan hapokas, keskitäyteläinen ja punaisten marjojen sävyttämä. Hieman myös tummaa kirsikkaa, yrttisyyttä ja kevyesti sikarilaatikkoa. Rypäleen hapokkaasta luonteesta huolimatta kevyt tammikypsytys tuo suutuntumaan pyöreyttä ja aromeihin muita ominaisuuksia. Nuoresta iästään huolimatta jo melko tasapainoinen vaikka kehittynee vielä vuoden tai pari.

Osallistujien pisteet 12p ja Viiniministerin 88p.

5. Climbing Merlot 2011, Australia

(ei saatavilla Alkosta)

Kehittyneen punainen ja keskisyvä väri. Tuoksussa tummia marjoja, musteisuutta ja erikoisuutena pikkelöityä paprikaa. Melko täyteläisessä joskaan ei tammisessa maussa niin mustaherukkaa, luumua, tupakkaa ja tabascoa. Omalla tavallaan erikoinen muttei saavuttanut maistajien suosiota.

Osallistujien pisteet 1p ja Viiniministerin 86p.

6. Luna Rosa 2013, Australia

(ei saatavilla Alkosta)

Punainen ja keskisyvä. Tuoksussa hapankirsikkaa ja yrttisyyttä. Maultaan hapokas, keskitäyteläinen, punasävytteinen, karpaloinen ja hieman sulkeutunut. Kolmen rypäleen omaperäinen sekoitus (Sangiovese, Syrah, ja Mourvedre) ei tällä kertaa ollut kaikkein suosiollisin yhdistelmä.

Osallistujien pisteet 5p ja Viiniministerin 82p.

7. Block 50 Mourvèdre Grenache 2013, 13,48€, Australia

http://www.alko.fi/tuotteet/445967

Tummanpunainen ja syvä väri. Tuoksussa tummia marjoja, paahteisuutta ja nahkaa. Maku syvenee jopa mustiin marjoihin ja mausteisuuteen. Tämä viini voitti niukasti maistelun äänestyksen. Sen täyteläiset ja paahteiset ominaisuudet keräsivät suosiota verrattuna muihin punaisiin ja parin pisteen erolla parhaaseen valkoiseen.

Osallistujien pisteet 17p ja Viiniministerin 87p.

Keisari Toast -leipä painaa 1,4kg ja sopii makuominaisuuksiensa puolesta
erinomaisesti viinimaisteluun. Siitä riittää noin 20 hlölle.

Yhteenveto

Kokonaisuutena seitsemän esimerkin maistelu jätti toivomisen varaa aihepiirin varalle viinien hintaluokan ollessa alle 15€. Seuraava mielenkiinnon kohde olisi tutkia miten näiden alueiden viinit kehittyvät iän myötä ja olisiko erikoistuminen valikoituihin rypäleisiin kenties paikallaan?

Olisi myös pedagogisesti järkevää mikäli esim. Alko tai muut jälleenmyyjät alkaisivat järjestämään viinejä mahdollisiin segmentteihin kylmän, viileän tai lämpimän ilmanalojen suhteen. Tällöin näiden merkitys voisi olla suurempi. Toisaalta sen arvottaminen muiden kategoriodien kuten maa, alue, rypäle, vuosikerta rinnalle voi olla vuosien haastava työsarka, jotta se valkenisi kuluttajille. Puhumattakaan lukuisista valmistusmetodeista natural-viineistä soleramenetelmiin ja kaikkea niiden väliltä. Kaikesta huolimatta paljon on vielä viinimaailmassa tutkimatta ja selvittämättä mutta hyvä niin. Ei käy aika pitkäksi.

Maistelimme illan aikana niin ikään muutamaa juustoa jo viimeksi mainitsemani Keisari Toast -leivän kera joka toimii erittäin hyvin niin viininmaistelun yhteydessä maun neutralisointii että myös ruokien seurassa. Suosittelen lämpimästi.

Maanantaiklubi 21.3.: Charmikas Chardonnay

Rakastettu ja vihattu Chardonnay. Rypäleiden kosmopoliitti kuningatar. Miksi sen suosio on tasainen eikä tunnu laantuvan maailman menossa? Näihin kysymyksiin etsittiin maanantaiklubilla vastauksia.

Charmikkaat Chardonnayt olivat tällä kertaa sisällöltään varsin tammella varusteltuja.

Tyylit alkuperän mukaan

Chardonnay luo monenlaista persoonaa itseensä riippuen alkuperästä ja valmistustavasta. Se sopii tammelle mutta pärjää mainiosti ilmankin. Mitkä aromit syntyvät itse rypäleestä, mitkä puolestaan pullokypsytyksestä ja mitkä tammikypsytyksen seurauksena. Nämä ovat syytä erottaa toisistaan.

Viileämmästä ilmanalasta tulevat Chardonnayt (esim. Chablis) ovat usein varsin hapokkaita ja mineraalisia sekä tammisuudeltaan kevyempiä. Monet uuden maailman vähätammiset Chardonnay-viinit (esim. Chile) puolestaan tarjoavat runsaasti trooppisia hedelmiä. Valtaosa mm. Kalifornian ja Australian Chardonnaysta antavat tammiaromien puhua puolestaan.

1) Rypäleen aromit

Rypäleen omia aromeita ovat yleisesti mm. omena, sitruuna, persikka, ananas ja monet eksoottiset hedelmät. Nuorena tammettomat Chardonnayt tuntuvat suussa varsin hapokkailta ja raikkailta.

2) Pullokypsytyksen aromit

Ikääntymisen merkki Chardonnayn kohdalla on usein kaunis keltainen ja jopa toisinaan kullankeltainen väri. Pullokypystys luo makumaailmaan myös hunajan ja kuivattujen hedelmien kuten vaikkapa luumun tai viikunan aromeita.

3) Tammikypsytyksen aromit

Chardonnayn lähes liittolainen on usein tammitynnyri. Sekä ranskalainen että amerikkalainen. Jälkimmäinen luo nuorena voimakkaammat tammen piirteet kuin vanhempi ranskalainen tynnyri.

Voimakkaan tammikypsytyksen kääntöpuolena on toki sekin että rypäleen perusominaisuudet jäävät varjoon tammen esille tuomien voin, toffeen, vaniljan, savun, pähkinäisyyden ja puumaisien aromien dominoidessa makua. Suutuntumakin voi pyöristyä usein pehmeähappoisemmaksi ja jopa kermamaiseksi.

Illan alkusokot

Testasimme ennen alustusta pari edelliseen klubikertaan viittavaa "lempeää punaviiniä" Ranskan Roussillonista Saint-Chinianin alueelta. Tuottajana Domaine Rimbert, viinit Les Travers de Marceau -13 ja Le Mas au Schiele -13. Todella miellyttävä uusi tuottajatuttavuus.

Alkusokkona olleet Saint-Chinianin punaviinit sisältävät rypäleitä
Carignan, Cinsault, Syrah ja Mourvedre.

Chardonnayt ovat jo nuorena varsin kellertäviä.
Iän myötä väri kehittyy kullankeltaiseen suuntaan.

Arviot

Viiniministerin maanantaiklubilla alustuksen jälkeen viinit maistellaan sokkona, jonka jälkeen kukin osallistuja saa jakaa viineille yhteensä kolme pistettä haluamallaan tavalla. Esim. 15 osallistujaa = 45 pistettä. Viiniministeri puolestaan antaa arviot viineille kansainvälisen 100 pisteen asteikon mukaisesti. Tämän puolesta on todennäköistä, että suurin osa viineistä Maanantaiklubin hintakategoriassa sijoittuu pisteiden 80-90 välimaastoon. 

1. Collavini dei Sassi Cavi 2014, 11,99€

http://www.alko.fi/tuotteet/008325/

Keltainen mutta tuore väri. Tuoksussa omenaa, ananasta, melonia ja päärynääsekä hieman yrttisyyttä. Maultaan hapokkuutta, hedelmää kuten greippiä ja kevyesti tammisuutta. Suutuntumaltaan keskitäyteläinen ja pirteä jälkimaku.

Aloittajan rooli on aina haastava ja vaikka maku oli melko puhdas ja tasapainoinen niin suhteellinen kepeys ei kuitenkaan täysin pärjännyt maistelun muille viineille. Kokonaisuutena mukava Friulin viini Koillis-Italiasta.

Osallistujien pisteet 1p ja Viiniministerin pisteet 86p.

2. Joseph Drouhin Laforet Bourgogne Chardonnay 2013, 13,98€

http://www.alko.fi/tuotteet/008142/

Kellertävä ja nuori ulkonäöltään. Tuoksussa kypsää hedelmää kuten ananasta sekä voita kermaa ja toffeeta. Maku seuraa tuoksia ja lisäksi kevyttä mineraalisuutta sekä yrttisyyttä ja mausteisuutta josta erotettavissa mm. kamomillaa.

Burgundin viiniksi verrattain reilu tammisuus muttei häirinnyt koska mineaalisuus ja mausteisuus tasapainottivat mukavasti. Lisäksi tasapainoinen jälkimaku.

Osallistujien pisteet 9p ja Viiniministerin 88p.

3. Wolf Blass Yellow Label Chardonnay 2013, 12,99€

http://www.alko.fi/tuotteet/578567/

Kellertävän viherkeltainen väri. Tuoksultaan tammisen vaniljainen ja karamellinen sekä hieman sitruksinen. Maku on hapokas ja hedelmäinen, jossa persoonallisella tavalla hieman koivunvihtaa ja jopa petroliakin. Sinänsä erikoista muttei häiritsevää.

Australian edustaja ei ollut niin paahteisen tamminen kuin usein voi siitä maasta odottaa. Enemmänkin mausteisuus toi persoonaa mutta samalla jakoi hieman mielipiteitä.

Osallistujien pisteet 5p ja Viiniministerin 87p.

4. Familia Bianchi Chardonnay 2011 (tilausvalikoima), 12,02€

http://www.alko.fi/tuotteet/945527/

Keltainen ja jo selkeästi kehittynyt väriltään. Tuoksussa vaniljaa, voita, persikkaa, kuivattua aprikoosia sekä raakaa suklaatakin. Suutuntuma on keskihapokas ja täyteläinen sekä hieman jo ylikehittynyt. Tamminen maku vastaa tuoksua.

Maistelun vahnin viini Argentiinasta oli jo hieman muita kehittyneempi ja se tuntui suhteellisesti melko matalana hapokkuutena tai jopa sen puutteena. Värikin oli selkeästi keltaisin joukosta. Toisaalta palkintona oli maistajien suussa hopeaa, koska sellaisenaan se oli miellyttävä eikä kaivannut ruokaa seurakseen. Uudempi vuosikerta on jo hyllyillä joten selkeä syy siirtyä jo tuoreempaan.

Osallistujien pisteet 11p ja Viiniministerin 87p.

5. Domaine de l'Aigle Limoux Chardonnay 2014, 19,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/505367/

Väriltään keltainen ja tuore. Tuoksussa voita, yrttiä vaniljaa ja toffeeta. Maussa myös persikan kiveä, savua ja koivunlehteä. Suutuntuma varsin täyteläinen sekä jälkimaku pitkä ja tasainen.

Etelä-Ranskasta peräisin oleva Limoux'n Chardonnay omaa paahteisuutta enemmän kuin perinteinen Burgundin vastaava. Myös tammikypsytyksen ominaisuudet ovat melko reilut. Silti viini on miellyttävä ja todennäköisesti kehittyy suotuisasti ainakin viisi vuotta vaikkakin valmista juotavaksi jo tällä hetkellä.

Osallistujien pisteet 7p ja Viiniministerin 88p.

6. Wente Riva Ranch Chardonnay 2013, 19,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/535187/

Keltainen ja kaunis väri. Tuoksun hedelmäisyys ja runsas mausteisuus on miellyttävä ja tuo tammiominaisuuksina mukanaan karamellia, kahvia, vaniljaa sekä hieman karvasmantelia. Erittäin tamminen ja makean hedelmäinen maku jatkaa toffeen, voimaisuuden ja mausteiden kera pitkänä jälkimaultaan.

Kalifornian Chardonnayssa on se erikoinen detalji, että rypäleen nimeä voidaan käyttää kun viinissä on vähintään 75% mainittua rypälettä. Siksi nauttijalle jää helposti tietämättä että tässä viinissä on käytetty myös Gewurztramineria, joka on selkeä selitys poikkeuksellisen runsaalle ja Chardonnaysta poikkeavalle mausteisuudelle. Siinä kenties yksi syy miellyttävän kokonaisuuden lisäksi, miksi kyseinen viini oli maistelun suosituin "Chardonnay".

Osallistujien pisteet 16p ja Viiniministerin 89p.

Maistelimme Chardonnayn kumppanina Brie de Meaux, Gouda (120vk) ja Comte (14kk) -juustoja. Leipänä oli jo toistamiseen sekä maistelussa että juustojen kanssa Keisari Toast. Sen verran hyvää palautetta saanut että ansaitsee jo virallisen sertifikaatin nimeltään "Viiniministerin viinileipä".

Viiniministerin vuoden viinit 2016

Perinteinen Vuoden viinit -kilpailu valitsi jälleen palkintoviinejä. Tällä kertaa 629 viinin joukosta, jotka olivat jakautuneet 17 eri sarjaan. Viiniministeri oli tänä vuonna mukana arvioimassa 353 viiniä 9 eri sarjassa.

Viime vuoden raporttini on luettavissa tästä. Siinä muun muassa avaan hieman laajemmin kilpailun sääntöjä. Tämä vuoden kilpailun virallisia tuloksia voi myös peilata suhteessa Viiniministerin omaan arviointiin.

Oma arviointi vs. muu tuomaristo

Kuten usein niin aistinvaraisessa arvioinnissa, oli kyseessä musiikkikilpailu, urheilun taitolaji tai sitten viinit, arviointi jakaantuu usean tuomarin näkemykseen annettujen sääntöjen raameissa. On väistämätöntä etteivät kaikki tuomarit arvioi kilpailijoita identtisesti samaan järjestykseen silloin kun mielipide muodostetaan itsenäisesti.

Mikäli ne viinit, jotka voittivat Viiniministerin arvioinneissa sarjansa selvimmin suhteessa sarjan muuhun tarjontaan, niin palkintoni olisi jaettu kokonaiskilpailussa seuraavasti:

Kulta

Ornellaia 2011, Italia

Hopea

Lindauer Cuvée Brut, Uusi-Seelanti

Pronssi
Trimbach Riesling Reserve 2012, Ranska

Kunniamaininta

Vina Albali Gran Seleccion Tempranillo 2010, Espanja

Huomasin excel-taulukoita tutkiessani, että arvioimissani sarjoissa ainoastaan yhdessä oma voittajani oli sama koko tuomariston kanssa. Silti kokonaisarviointini oli kohtuullisen yhdenmukainen lopputulosten kanssa. Käyn läpi tulokset sarja sarjalta ja omat suosikkini.

Sarja 1: Euroopan punaviinit alle 11 euroa

Osallistujia 43 viiniä 4 eri maasta (Espanja, Italia, Ranska, Portugali)

Tämä sarja oli arvioinnin kannalta hieman kaksijakoinen, koska siinä kilpailevat nykyhetkessä tuoreet ja rustiikkiset vastaan kehittyneet ja tammiset. Koska kilpailussa tulee arvioida tämänhetkistä tilannetta niin omiksi suosikeiksini nousivat sokkonakin vanhemmat eli espanjalaiset kilpailussa viidenneksi sijoittunut Pata Negra Gran Reserva 2007 ja hopeaa saanut Vina Albali Gran Reserva Seleccion Privada 2009. Molemmissa oli mukana huomattavaa tammikypsytyksen vaikutusta, mikä on hyvä tehdä tiettäväksi mikäli sellainen tökkii. Kilpailun voittaja sai jaettua minulta jaettua pronssia, joten ei siinäkään valittamista. Kärkikolmikko erottui kokonaispisteissä muista melko selvästi muttei kuitenkaan ylivoimaisesti.

Suurin osa sarjan osallistujista ei kuitenkaan mielestäni parane kuin vuoden parin kellaroimalla, joten osallistujista kukaan ei kokenut oikeusmurhaa. Mainittakoon että viime vuoden mitalisteista ainoastaan Los Monteros Crianza 2012 oli edelleen mukana kärjessä, joten vuodet eivät välttämättä ole aina keskenään tasalaatuisia. Jatkoa ajatellen toivoisin vilpittömästi lisää osallistujia niin Ranskasta kuin neljän maan ulkopuoleltakin. Espanja jyrää sarjassa tällä hetkellä turhan vahvalla otteella.

Sarja 2: Euroopan punaviinit 11-17 euroa

Osallistujia 44 viiniä 5 eri maasta (Espanja Italia, Ranska, Portugali, Saksa)

Tässä sarjassa en ollut arvioimassa. Ilahduttavaa että jopa saksalainen Becker Family Pinot Noir 2012 nousi hopealle asti italialaisen Perticaia Montefalco Rosson 2012 vanavedessä. Kärkikaksikko erottui tuloksien perusteella muista osallistujista edukseen.

Sarja 3: Euroopan punaviinit yli 17 euroa

Osallistujia 33 viiniä 4 eri maasta (Espanja, Italia, Ranska, Portugali)

Voin jo nyt paljastaa että sarjan taso oli kilpailun kovimpia. Toki laatu maksaa mutta siitä ei ollut arviointitilanteessa epäselvyyttä. Näitä olisi voinut arvioida vaikka useamman päivän ajan. Punaiset arvoviinit -sarjaan ei osallistunut riittävästi kilpailijoita, joten osa niistä oli mukana tässä sarjassa. Täytyy myöntää, että olisin halunnut kilpailun palkitsevan tästä sarjasta jopa 10 mielestäni parasta, koska kaikissa oli sellaisia ulottuvuuksia, joita kelpaa syystäkin nauttia.

Sarjan voitti Italian Piemontesta peräisin oleva Barolo Giblin Gemma 2007. Alkon haun perusteella vuosikerta on jo vaihtunut mutta ainakin edellisen vuosikerran perustella siinä on aineksia varsin hienoon viiniin. Siinä on hennosti myös sakkaa mutta se on varsin luonnollista tällaiselle viinille. Muistiinpanoissani väriltään tiilenpunainen ja aromeina niin paahteista punaista ja tummaa marjaisuutta kuin ruusua, tervaa ja vahvaa yrttisyyttäkin.

Kaikesta huolimatta sarjan viidenneksi sijoittunut Ornellaia 2011 Toscanasta olisi ollut Viiniministerin valinta vuoden viiniksi tässä kilpailussa arvioimieni joukosta. Jo sen erittäin tummanpunainen ja paksu väri herätti kunnioitusta. Tuoksussa oli runsaasti mustia marjoja ja hienostunutta mokkaisuutta. Maun vahvat tanniinit olivat nuoret mutta tasapainoiset ja aromeissa oli havaittavissa kypsää mustaherukkaa, tupakkaa, setriä sekä tummaa suklaata. Kokonaisuutena poikkeuksellisen tyylikäs maailmanluokan viini. Hinta 149€ voi tuntua suolaiselta mutta jos hakee hyvää hetkeä ja viiniä niin investointi kannattaa.

Sarja 4: Uuden maailman punaviinit alle 11 euroa

Osallistujia 54 viiniä 5 eri maasta (Chile, Argentiina, Australia, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat)

En osallistunut sarjan arviointiin. Joukko oli määrällisesti varsin suuri, joten vaati varmasti tuomaristolta hyvää skarppausta. Tuloksista ei havainnut mitään nostettavaa muuten kuin että kovin ylivoimaista voittajaa ei tällä kertaa löytynyt. Yhtä lukuun ottamatta kaikki viinit olivat pääsääntöisesti vuosikertoja -13, -14 ja -15.

Sarja 5: Uuden maailman punaviinit 11-17 euroa

Osallistujia 46 viiniä 8 eri maasta (Chile, Argentiina, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Uruguay, Libanon)

Nyt päästiin sarjaan jonka tiukka arvioiminen on jopa hieman kiusallista. Miksi? Tasoerot sarjassa ovat varsin pienet. Paria lukuun ottamatta kovin heikkoja viinejä ei edes ollut mutta todellisia huippuja on vaikea löytää. Kourallinen viinejä, joita arviointini pohjalta voisin suositella ovat Peter Lehmann Portrait Cabernet 2012, Nederburg's Winemaster's Reserve Edelrood 2013, Gemstone Petit Verdot 2013, Tarapaca Plus Organic Red Blend 2013 ja Ironstone Obsession Red 2012. Katsoisin että nämä viinit ovat tällä hetkellä parhaiten nautittavissa, enkä lähtisi niitä kellaroimalla kehittämään. Kilpailussa sijoille 2-4 sijoittuneissa Pinot Noir -viineissä, joita yhteensä sarjassa neljä kadidaattia, ei ollut sinänsä moitittavaa muttei ylistettävääkään. Olisin odottanut rypäleeltä kuitenkin laajempaa osallistumista sarjaansa. Ynnä muille sijoille joutunut libanonilainen Domaine Wardy Les Terroirs 2013 sai minulta toisaalta hyvää kirjallista arviota mutta oli pisteiden valossa outo tässä sarjassa. Mielestäni olisi kuulunut ilman muuta Euroopan sarjaan vaikkei Libanonia lasketa maantieteellisesti Eurooppaan.

Sarja 6: Uuden maailman punaviinit yli 17 euroa

Osallistujia 33 viiniä 6 eri maasta (Chile, Argentiina, Australia, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Libanon)

En osallistunut sarjan arviointiin. Tulosten perusteella olisi kyllä ollut kokemuksen arvoinen. Sekä kultaa että pronssia meni Libanoniin Chateau Musarin tilan viineille, joten ne oletettavasti erottuivat joukosta sekä persoonallisuudellaan että hieman ikääntyneemmällä olemuksellaan. Kuriositeettina mainittakoon että sarjan 10 parhaan joukossa oli viinejä jokaisesta sen kuudesta osallistujamaasta.

Sarja 7: Euroopan valkoviinit alle 11 euroa

Osallistujia 36 viiniä 6 eri maasta (Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Portugali, Itävalta)

Totesin jo sarjan arvioinnin suoritettuani, että mikäli tästä sarjasta tulee vuoden viini niin se ei tee kilpailulle oikeutta. Ei tullut. Palkinnoitta jääneet Adega de Pegoes Colheita Seleccionada 2014 ja Terre di Faiano Grechetto 2013 olivat ainoita viinejä, jotka olivat edes riittävän mielekkäitä maisteltavaksi. Ei tästä sen enempää.

Sarja 8: Euroopan valkoviinit 11-17 euroa

Osallistujia 50 viiniä 6 eri maasta (Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Itävalta, Luxemburg)

On erittäin hämmästyttävää että 50 viinin joukossa on 23 viiniä, jotka sisältävät joko lajikeviininä tai sekoitteena Rieslingiä. Senkään vuoksi ei varmaankaan ole yllätys että Riesling otti sarjan viisi ensimmäistä sijaa.

Sarjan taso oli mielestäni odotuksia parempi. Tässä kategoriassa on ollut aiemmin laajempi kirjo varsinkin huonoon suuntaan. Nyt ei mitään katastrofeja juurikaan löytynyt.

Oma voittajani oli perinteikäs Trimbach Riesling Réserve 2012, joka sai sarjassaan hopeaa. Se oli erittäin puhdaspiirteinen sisältäen viehkeää hedelmäisyyttä; omenaa, sitrusta, hunajaa sekä hieman vahamaisuutta ja vaaleita kukkia. Hapokas maku seurasi tuoksua.

Kilpailussa kunniamaininnalle jäänyt Bernkastel Doctor Grosses Gewächs 2013 oli hyvin valloittava ominaisuuksiltaan mutta toistaiseksi hieman ujo. Se oli kilpailun niitä harvoja mutta kovin tervetulleita Alkon valikoiman ulkopuolisia osallistujia. Sen lisäksi omalle jaetulle kakkostilalleni tuli Gisselbrecht Riesling Grand Cru Muenchberg 2012. Trimbachin ohella varsin rypäleelleen tunnistettava viini. Oman kunniamainintani tässä sarjassa annan palkintojen ulkopuolelle jääneelle Dal Cero Vigneto Runcata 2012. Yllättäjä senkin vuoksi että harvoin Veneton alueen Soave-viinit ovat näin moniulotteisia ja runsaita.

Sarja 9: Uuden maailman valkoviinit alle 11 euroa

Osallistujia 34 viiniä 5 eri maasta (Chile, Etelä-Afrikka, Australia, Argentiina, Yhdysvallat)

En osallistunut sarjan arviointiin. Tästä sarjasta valikoitui kokonaiskilpailun ylivoimaisin voittaja omassa sarjassaan, joka sen puolesta sai Vuoden viini -tittelin.

Castillo de Molina Sauvignon Blanc 2015 on tullut Viiniministerille tutuksi jo viime vuoden puolella Sibeliuksen musiikin parissa. Sen muistikuvan pohjalta viini on puhdaspiirteinen Sauvignon Blanc, joka sopii mainiosti vaikkapa aperitiiviksi erilaisiin tilaisuuksiin. Sen tyyli nykyisellään on hyvin kuiva ja hapokas ja samalla varsin hedelmäinen. Nämä kantavat helposti pitkälle jälkimaussa.

Sarja 10: Uuden maailman valkoviinit yli 11 euroa

Osallistujia 39 viiniä 6 eri maasta (Chile, Uusi-Seelanti, Australia, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Libanon)

Tämä sarja oli varsin erikoinen. Oma voittajani löytyi vasta sijalta 17 eli Anakena Ona Special Reserve Riesling Chardonnay Viognier 2013. Myös monet muut sarjan suosikkini olivat sekoitteita kuten Man O'War Grevestone Semillon 2013 ja Chateau Ksara Blanc de Blancs 2013. Toki suurin osa joukosta olivat puhtaita lajikeviinejä mutta mielestäni olisi jo korkea aika kokeilla verrattain uusia rypäleitä ja sekoitteita koska mahdollisuuksia tähän voisi olla.

Kategorian viineistä jopa 13 oli puhtaita Sauvignon Blanc viinejä, joista kaksi päätyi sarjan voittajiksi. Molemmat olivat lajikkeelleen tyypillisiä ja puhtaita myös itsellä kymppijoukossa. Niissä ei kuitenkaan ollut sellaista mikä olisi tarjonnut uutta referenssiä, joten sen vuoksi mainitsemieni sekoitteiden monivivahteisuudet ja pitemmät jälkimaut veivät kärkisijat.

  

Sarja 11: Punaiset hanapakkaukset

Osallistujia 47 viiniä 9 eri maasta (Chile, Etelä-Afrikka, Espanja, Australia, Italia, Argentiina, Yhdysvallat, Ranska, Portugali)

Kun tällainen määrä punaisia hanaviinejä laitetaan kilpailuun peräjälkeen, voisi näin pääsiäisenä kirjoittaessani kutsua sitä nimellä "Via Dolorosa". Toisaalta tuomariston mielipiteetkin hajosivat siinä määrin että keskiarvojen perusteella tästä sarjasta olisi ollut vaikeaa löytää vuoden viiniä.

Oma suosikkini löytyi perinteisestä Vina Albali Gran Seleccion Tempranillo 2012 -viinistä. Se oli hieman kehittyneempi kuin moni muu ja sisälsi tuoksussa runsasta mausteisuutta, tummia marjoja ja eksoottisempia piirteitä. Maku vastasi tuoksua ja siinä oli runsaan hedelmäisyyden lisäksi hyvät tanniiniit, jotka kaipasivat selkeästi hieman pihviä seurakseen. Varma kesäjuhlien monien grilliruokien hanapunkku. Sarjan voittajaksi noussut Sandbar Estate GSM 2014 oli myös omissa tuloksissani kolmantena ja on hyvä uuden maailman vaihtoehto.

Sarja 12: Valkoiset hanapakkaukset

Osallistujia 38 viiniä 10 eri maasta (Etelä-Afrikka, Saksa, Chile, Uusi-Seelanti, Italia, Ranska, Australia, Yhdysvallat, Itävalta, Espanja)

En osallistunut sarjan arviointiin. Maakohtaisesti laajin sarja, joten kirjokin oli varmasti suuri, koska eri rypäleitä niin lajike- kuin sekoiteviineinä mahtui tähän sarjaan jopa 15. Tulosten perusteella kärkikolmikko erottui muista selkeästi edukseen.

Sarja 16: Väkevöidyt viinit

Osallistujia 11 viiniä 2 eri maasta (Portugali, Espanja)

En osallistunut sarjan arviointiin. Sarja oli mielestäni valitettavan niukkalukuinen ja ottaen huomioon että portviinit, madeirat ja sherryt, laitetaan samalle viivalle, vaatii tuomarointi erittäin kriittiistä objektiivisuutta, jotta tekniset tasapainot voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen. Olisi ehkä oikeutettua että näille toisistaan poikkeaville lajityypeille olisi omat sarjansa. Vaikea sanoa tulisiko riittävästi kilpailijoita. omiin kategorioihin.

Sarja 17: Roséviinit

Osallistujia 18 viiniä 9 eri maasta (Ranska, Etelä-Afrikka, Espanja, Yhdysvallat, Chile, Argentiina, Italia, Australia, Portugali)

Sarja jota odotin vesi kielellä, koska toivoin löytäväni jonkin roseen, jota voisin ylpeydellä esittää kun joku kysyy. Tämä ei kuitenkaan ihan toteutunut. Toinen toistaan tylsästi toistavat roseet jättivät paljon kysymysmerkkejä siitä, eikö tähän lajityyppiin panosteta tuottajatasolla tarpeeksi vai miksi ne mielenkiintoisimmat jäävät saapumatta kilpailuun.

Jotain roseeviinien kysynnälle ja tarjonnalle kilpailussa pitäisi tehdä. Toki kilpailun ajoitus keskellä talvea on varsin kehno eräänlaiselle sesonkituotteelle näin skandinavian leveysasteilla. En kuitenkaan pidä mitenkään epäsopivana että roseeviinejä nautittaisiin vaikkapa jouluna ja ympäri vuoden. Päinvastoin. Sarjan paras oli mielestäni kolmanneksi sijoittunut Rosa dei Masi 2014. Siinä oli luonteikkuutta ja tasapainoa kanssakilpailijoitaan enemmän.

Sarja 18: Kuohuviinit alle 13€

Osallistujia 41 viiniä 7 eri maasta (Espanja, Italia, Chile, Uusi-Seelanti, Saksa, Australia, Portugali)

Suuri määrä kuplivia niin perinteisin kuin charmat metodein valmistettuna. Espanjalaiset Cavat ja Italialaiset proseccot hallitsivat märällisesti mutta laadussa ylivoimisesti parhaimmat olivat niin tuomariston kuin Viiniministerin mielestä Uusi-Seelantilaiset Lindauer Brut ja Lindauer Rosé Brut. Jopa niin suvereeneja että muilla kilpailijoilla voisi lähinnä huuhdella lasit paremman seuraavan toivossa. Sen verran sarjaa kehuttakoon että hankkimalla tästä hintaluokasta roseen niin todennäköisyys parempaan makukokemukseen on korkeammalla.

On hämmästyttävää miten vuodesta toiseen Lindauer Brut jaksaa pitää tasalaatuisuuden korkealla pudottamatta tasoaan vaikka luulisi ainakin Suomessa kysyntää riittävän. Muistiinpanoissani jo sen oljenkeltainen kaunis väri ja tasapainoiset kuplat olivat sarjassaan huomattavan tyylikkäät. Tuoksussa on jopa samppanjamaisia vivahteita vihreän omenan, keksin ja toffeen kera. Maku seuraa tuoksua ja on runsas sekä tasapainoinen.

Sarja 19: Kuohuviinit yli 13€

Osallistujia 26 viiniä 11 eri maasta (Ranska, Italia, Espanja, Etelä-Afrikka, Uusi-Seelanti, Australia, Luxemburg, Argentiina, Chile, Itävalta, Saksa)

En osallistunut sarjan arviointiin. Maakirjo oli ainakin kilpailun monipuolisin. Tuomariäänet hajaantuivat tässä sarjassa sen verran iloisesti, että kärkisijat olisivat voineet mennä monella tavalla. Osallistujista kolme oli yli kahdenkympin viinejä mutta syystä tai toisesta ne eivät pärjänneet tällä kertaa edullisemmilleen.

Sarja 20: Samppanjat

Osallistujia 31 viiniä

En osallistunut sarjan arviointiin.  Samppanjasarja olisi ehdottomasti kiinnostanut arvioida mutta Viiniministerin Japanin valtiovierailun vuoksi se jäi valitettavasti väliin. Yksi kilpailun varmasti odotetuimpia ja himotuimpia arvioinititehtäviä niin tuomareille kuin kuluttajille.

Tiukan kilpailun ykköseksi valittiin Charles Heidsieck Brut Reserve, joka on kiistämättä ollut jo pitkään vakiosamppanjoiden varmaa laatua. Muut mitalisijat ja kunniamaininnankin saavutti Bollingerin samppanjatalon laadukkaat samppanjat. Viimeisen kunniamaininnan sai kuuluisa Armand de Brignac Brut Rosé, jonka 417 euron hinta oli koko kilpailun ylivoimaisesti arvokkain yksittäinen viini. Tällä kertaa hinta ei jostain syystä ollut voiton tae.

Loppulausunto

Kilpailun tulokset yllättivät ja herättivät myös sosiaalisessa mediassa keskustelua. Olen varma että niin kilpailun toteutuksessa kuin arvioinnissa on monia kehittämisen mahdollisuuksia. Näin pitääkin olla koska (viini)maailma muuttuu ja kilpailu sen mukana.

Ajattelin avata omia näkemyksiäni kilpailun kehittämisestä tarkemmin seuraavassa blogissani, joten kannattaa pysyä linjoilla.

Viiniministerin maanantaiklubi 7.3.2016: Lempeät punaviinit

Miksi ajan trendi on että useat punaviinit ovat niin raskaita ja voimakkaita? Voisiko vähemmälläkin alkoholilla ja tanniineilla saada miellyttävän aistikokemuksen? Näitä pohdimme Maanantaiklubilla erilaisten kevyiden ja pehmeiden viinien parissa.

Illan aihe oli Viiniministerillekin haaste, koska lähtökohtaisesti lempeisiin punaviineihin on haastavaa lähestyä teoreettisesti. Kaikesta huolimatta muutamat seikat on syytä ottaa huomioon muuttujissa.

a) Kevyemmät ja ohutkuorisemmat rypälelajikkeet

Näitä ovat tunnetusti esimerkiksi Pinot Noir ja Gamay. Molemmat burgundilaislähtöisiä. Yhtä lailla itävaltalaiset mm. Blauburgunder tai Sankt Laurent rypäleet. Mitä ohuempi kuori rypäleessä on sitä vähemmän keskimäärin siitä irtoaa väriä ja tanniineja. Tällöin hedelmä korostuu tanniinien sijasta.

b) Matalampi alkoholi

Välillä tulee ikävä vanhan ajan Riojan punaviinejä joissa alkoholin tilavuusprosentti oli matillisesti jopa alle 12% mutta silti parhaimmillaan varsin pitkäikäisiä viinejä. Toisin sanoen voimakas alkoholi ei ole aina edellytys viinin varastoimiselle. Myös kevyemmät chiantit ja bardolinot Italiasta ovat tämän lajityypin esimerkkejä.

c) Pehmeät ja mehumaiset nuoret viinit

Tämä käsite on välillä karsaasti katsottu piirre kun vaaditaan viiniltä runsautta ja särmikkyyttä, mikä on ollut pitkään kasvava ajan piirre. Näissä viineissä on silti puolensa kun mietitään arkiseen ruokaan sopivia viinejä, joiden tehtävänä ei ole tehdä itsestään numeroa vaan nostaa enemmän esille ruoan ja hyvän seuran ominaisuuksia. Usein silloin viinikin muistetaan lopulta paremmin. Tällaiset viinit ovat usein hyvin nuoria ja sijoittuvat uuteen maailmaan. Rypälelajikkeina voi olla mm. Merlot tai Zinfandel. Näissä pyritään hieman pyöristämään tanniineja pehmeämpään suuntaan.

d) Normaalia suurempi jäännössokeri

Viime aikoina on tullut myös muotiin antaa pienen jäännössokerin myötä pyöreämpi ote viineihin. Tähän törmää usein niin Yhdysvaltalaisissa kuin Australialaisissa viineissä.

Maistelun viinit:

1. Villa Ponciago Beujolais-Villages 2012, 14,50€ (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/948277

Vaalea, punainen ja läpinäkyvä väriltään. Tuoksussa pieniä punaisia marjoja ja hentoa yrttisyyttä. Kevyt ja melko hapokas maku seuraa tuoksua jättäen yksinkertaisen jälkivaikutelman.

2. Brancott Estate South Island Pinot Noir 2010, 13,08€

http://www.alko.fi/tuotteet/466047/

Vaalea, läpinäkyvä mutta hieman kehittynyt väri. Tuoksussa runsas marjaisuus mutta samalla hieman liuotinmainen ja kasvisperäinen. Maku keskitäyteläinen, hapokas ja punaisien marjojen sävyttämä.

3. Schneider Sankt Laurent 2013, 17,99€

http://www.alko.fi/tuotteet/435777/

Punainen keskisyvä ulkonäkö. Tuoksussa hento marjaisuutta ja yrttisyyttä sekä hieman savua ja selleriä. Suutuntumaltaan sekä keskihapokas, keskitanniininen että keskitäyteläinen. Maussa runsaasti tummaa kirsikkaa.

4. Tommasi La Prunée Merlot 2014, 12,49€ (tilausvalikoima)

http://www.alko.fi/tuotteet/902417/

Väriltään punertava, nuori ja keskisyvä. Tuoksultaan marjainen, tummasävytteinen ja pippurinen, jossa maku vastaa tuoksua.

5. Kaiken Reserve Malbec 2014, 10,90€

http://www.alko.fi/tuotteet/480007/

Makean hilliomainen ja tummasävytteinen väri. Tuoksultaan makean hillomainen ja tummasävytteinen. Maultaan täyteläinen ja pehmeä sisältäen vaniljaa, luumua ja karhunvadelmaa.

6. Hewitson Le Secateur 2014, 16,98€

http://www.alko.fi/tuotteet/476347/

Syvän violetti mutta nuori väriltään. Tuoksussa sekä karhunvadelmaa että mausteisuutta. Maussa samat elementit makean hillomaisuuden ja suhteellisesti tuntuvien tanniinien saattelemana