maanantai 26. lokakuuta 2015

Maanantaiklubi 5.10. Napa ei ole pyöreä


Maanantaiklubin kolmas kerta 5.10. käsitteli Kalifornian punaviinejä. Aihe ei ole suinkaan kevyt, joten se haastoi ministerinkin segmentointikyvyn koetukselle eri alueiden, tyylipiirteiden ja rypäleiden kesken.



Maistelua ja spekulointia hyvässä seurassa.


Yhdysvaltain ykkönen


Kalifornia on Yhdysvaltojen suurin viinituotantoalue. Sen osuus koko maan viinituotannosta on 25 miljoonan hehtolitran osuudellaan liki 90%. Seuraavaksi tulevat mm. New York, Washington ja Oregon. Toki Yhdysvaltojen jokaisessa osavaltiossa on jonkin verran viininvalmistusta. Myös niin Havaji-saarilla kuin Alaskassakin.

Viinialueena Kalifornia jaetaan eri osiin. San Franciscon pohjoispuolella sijaistseva Pohjois-Rannikko käsittää mm. kuuluisat Sonoman ja Napan laaksot.  Keskirannikko katsotaan karkeasti sijoittuvan San Franciscon ja Los Angelesin väliin. Jälkimmäisestä etelään on vielä Etelä-Rannikko. Lisäksi sisämaan Sierra Foothills Sacramenton itäpuolella niin soppa alkaa olla valmis. Mausteena mainittakoon alkuperäisluokiteltuja AVA-alueita (American Viticultural Areas) on Kalifornian alueella jo yli sata itsenäistä.

Erilaisia sävyjä vierekkäin. Erotatko vaalean Pinot Noirin jo väristä?


Rypeleitä ja aurinkoa


Rypäleidenkään osuus ei ole enää pelkästään Cabernetin ja Chardonnayn varassa. Näiden lisäksi Kaliforniassa tunnetaan valkoisista Sauvignon Blanc (tunnetaan myös nimellä Fumé Blanc) sekä punaisista Zinfandel, Merlot, Pinot Noir ja Syrah sekä osoin useita muita Bordeaux-lähtöisiä lajikkeita. Rypäleiden painotus eri ala-alueiden kesken ovat selkeitä. Esimerkiksi Napa Valleyn alueella Cabernet Sauvignon, Merlot, Chardonnay ja Zinfandel ovat ensisijaisia. Pieniä määriä viljellään myös mm. Petit Verdot ja Petite Sirah -rypäleitä, joista jälkimmäinen on kuitenkin täysin eri kuin tunnetumpi Syrah.

Illan teema "Napa ei ole pyöreä" oli Viiniministerin retorinen valinta koska maisteltavana oli vain yksi Napan alueen viini. Muut olivat ympäri Kaliforniaa. Maistelun seitsemästä viinistä kaikki olivat rypälekoostumuksiltaan hieman erilaisia. Viisi lajikeviiniä ja kaksi sekoitetta. Toki tähän hengenvetoon on mainittava että Yhdysvaltojen viinilainsäädännön mukaan etiketissä voidaan käyttää yhden lajikkeen nimeä vaikkei sitä olisi kuin 75%. Kun viinin etiketissä puolestaan mainitaan AVA-alueen nimi niin viinistä vähintään 85% on oltava alueen sisältä ja viinitarha mainitessa 95% kyseiseltä tarhalta.

Kalifornian punaisia maistelujärjestyksessä.



1. Beringer Founder's Estate Merlot 2012, 12,99€
8p

Viinissä oli monien mielestä jotain tuttua. Oliko se sitten Merlot'n ominaispiirteet vai yleisesti uuden maailman viinien hillomainen pyöreys, se jäi kuitenkin avoimeksi. Väriltään rubiinipunainen ja hieman läpikuultava viini. Aromeiltaan  se viini oli tumman marjainen jossa oli havaittavissa myös pippuria, multaisuutta ja lakritsia. Pehmeä jälkimaku.


2. Lyeth Meritage 2012, 27,90€
1p

Tämä sekoite oli yhdistelmä viittä rypälettä: Merlot, Cabernet Sauvignon, Mlbec, Cabernet Franc ja Petit Verdot. Alueena Sonomassa sijaitsevaa Alexander Valley. Ulkonäön puolesta keskisyvä, tumman punainen. Tummaan marjaisuuteen yhdistyi rotevat tanniinit, joka selkeästi kaipasi riistaruokaa seurakseen. Maku oli kuitenkin mausteinen ja hieman savuisen tamminen, jossa aavistus muskottipähkinää.


3. SCV Freestone Hills Pinot Noir 2011, 30,30€
10p

Maistelun jaettu ykkösviini. Rypäleen erotti jokainen jo ulkonäöstä kun sen vaaleus ja läpinäkyvyys paljasti tuotteen Pinot Noir -viiniksi. Edellisen tavoin viini oli peräisin Sonoman piirikunnasta. Tässä viinissä oli jo jonkin verran kehittyneisyyttä ja suutuntumaltaan vähäiset tanniinit ja sopivasti hapokkuuta. Aromeiltaan tumman kirsikkainen, orvokkinen ja yrttinen. Mielestäni myös jonkin verran laventelia ja Earl Grey -teen vivahteita. Kokonaisuutena tyylikäs ja rypäleelleen myös aromeiltaan tunnistettava, joskin selkeästi uuden maailman vivahtein.


4. Ridge Estate Cabernet Sauvignon 2011, 47,00€
1p

Tuottaja on yksi Santa Cruz Mountains alueen tunnetuimmista San Josen kaupungin länsipuolella. Ensivaikutelma tästä viinistä vei heti Bordeaux'n suuntaan. Toki hieman pyöristettynä mutta runsaana. Tummanpunainen ja syvä ulkonäkö sisälsi aromeiltaan mustaherukkaa, setripuuta, yrttejä, pippuria ja hieman nahkaisuutta sekä keitettyä hedelmääkin. Valitettavasti ääniä viini ei saanut, koska seurassaan se kärsi jälleen ruoan puutteesta, koska selkeä medium-pihvin kumppani. Itselleni tämä viini edusti maistelun tyylikkäintä kaartia, jonka toki hintakin paljastaa. Silti pitäisin tätä vielä Kalifornian nykytrendin pohjalta laadulleen sopivana hinnoitteluna. Viiniä voi huoletta vielä pitää kellarissa useita vuosia.


5. J. Lohr Syrah 2013, n. 15€
10p

Maistelun yllättäjä ja jaettu voittaja oli peräisin Paso Roblesin alueelta Keskirannikolta, joka oli väriltään syvän tummanpunainen ja hieman violetti. Syrahin lisäksi viinissä oli pieni prosentti Grenache- ja Mourvedre -rypäleitä. Aromit olivat vahvasti mustasävytteisiä ja kypsiä. Luumun, mintun ja yrttiteen kokonaisuus oli tasapainoisen miellyttävä. Viini oli verrattain pehmeiden tanniinien vuoksi valmista nautittavaksi sellaisenaan mutta sopisi mainiosti esim. syksyn miedompien riistaruokien seurana. Toisaalta kesällä grillatun porsaankyljen kanssakin toimisi varmasti hyvin. Viinin hintalaatusuhde oli erittäin kohdallaan.


6. Hahn GSM 2012, 17,99€
5p

Kuudes viini jatkoi luontevasti edellisen jatkeena kun rypälekoostumus oli sama eli Grenache-Syrah-Mourvedre. Toki painotukset erilaiset. Viinin alkuperä on yleisesti keskirannikon alueelta muttei sanota tarkemmin ala-aluetta. Tässä viinissä oli hieman hillomaisuuden lisäksi hieman kasvisperäisiä aromeita joka maistelun edetessä siirtyi vahvasti eukalyptyksen suuntaan. Viinissä alkoholi tuli hieman läpi vaikkakin maastoutui makeaan marjaisuuteen hyvin.


7. Girard Old Vine Zinfandel 2012, 27,70€
9p

Viimeisenä oli vuorossa Kalifornian pakollinen eli Zinfandel. Sen kokonaiuus keräsi pistetiä kuitenkin hyvin jääden maistelussa niukasti pronssille. Väriltään keskisyvä ja tumma karmiininpunainen viini. Alkuun tuli esiiin riistaisia ja mausteisia ominaisuuksia, jotka kehittyivät lakritsin ja fenkolin suuntaan. Tumma marjaisuus oli maultaan pehmeä, joten voimakkaasta alkoholista huolimatta viini menee nautiskeluunkin sellaisenaan vaikka sopii monille tummille liha- ja riistaruoillekin.


Illan juustoina olivat suolaiset ja puolikovat sveitsiläiset Appenzeller Extra, luolakypsytetty Gruyere sekä italialainen Parmegiano Reggiano.

Kokonaisuudessaan illan viineistä oli havaittavissa että menestystä saavuttivat ne viinit, jotka toimivat sellaisenaan. Ainakin Lyeth Meritage ja Ridge Cabernet Sauvignon jäivät maistelun muiden pehmeämpien kanssamatkustajien jalkoihin, vaikka rotevuus ja tyylikkyys toimivat hienosti. Kyseisten viinien tanniineja ei valitettvasti ollut kunnon pihvi taittamassa. 

Yhtään kehnoa viiniä ei tällä kertaa joukosta löytynyt, joskin yleisesti viinien persoonallisuus korostui enemmän tuhdeilla kuin eleganteilla piirteillä. Aurinkoa ei jäänyt ainakaan puuttumaan, joten jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan tulevaa Maanantaiklubia "Toscanan auringon alla". 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti